Author Archives: salla

The move!

IMG_5856 IMG_5499 IMG_5338The last month in Costa Rica was busy, full and overwhelming. Even though we had been working towards the move the whole year, at some point it seemed impossible that we would have the house ready and empty, all the paperwork done, all the meetings and goodbyes done by Christmas. Secretly we were hoping to somehow be able to jump few months ahead, have all the hard work and the move done with and already be settled in Finland starting the new chapter in our lives. Well, it didn’t happen magically, but with hard work, patience, God’s help and grace here we are! We live in a town of Lempäälä, about hour and half north of Helsinki. We found a two-bedroom apartment in the center of the town and have been here for one month now.

Costa Rica

It was hard to say good-byes… we have invested the last nine years in the people of Guanacaste and so many of them had so many special things to say about us when we were leaving. Leaving the ministry is like leaving a child… but our hearts were thankful, because it is possible to see that there is fruit growing of many of the seeds planted in the last nine years.

In the last minute all the missing pieces seemed to find their places – thank you for your prayers and help! We were able to finish the major improvements in the house and a day before we left it was rented to a French-Nicaraguan family. All the finances came in for the fixings, insurances, tickets, taxes… Even our dogs and horse found good new families! God is so faithful, even when things around us seem like chaos and when there are so many unanswered questions. He works everything out in His way and in His timing!

Then, on December 24th, we were in that plane! It was – and still is – hard to grasp that this is not just another trip, but a permanent move! A HUGE change! A jump to unknown… a new adventure with God. Diego left behind his home country, his family, culture and everything he is comfortable with – over 20 years of being a missionary in his own nation. For me (Salla) it has been 17 colorful years in my second home country. All of us left behind our home, familiar surroundings, friends, a country and a culture that we love… and many special people, villages, neighbors… those that we have shared God’s word and love with in many different ways. All the memories, cries and laughs… The beauty of the tropical nature, the heat, the greenness, the fruit… this list could just go on and on. To put it short: A LOT was left behind! The pictures in this letter show some of those things.IMG_5696 IMG_5681 IMG_5610


During the long flights and layovers we took few deep breaths and then relaxed for few days with family in Finland. The the next busy season started… driving across Finland and moving to the new town, getting our own place, looking for furniture, doing all the official paperwork, getting permits, opening phone lines, getting insurances, visiting offices etc. it has been another endless project that still goes on.

We had just a little over a week to get the kids to school with proper winter clothes, winter sports equipment and more or less adjusted to the time and weather. They have done amazingly well. Especially Troy and Julia have made friends fast; they enjoy their new school and all the new opportunities. All of them are already involved in sports; Troy was accepted in a good basketball team, Julia is finally living her dream being in a dance academy (hip hop and break dance) and Nic Markus is part of a soccer team and involved with scouts.

Diego started language school the first week of January. He takes the train to Tampere every day to go to class. He is also taking an evening class twice a week. Even though the school is a little expensive, we are thankful that he got in to these classes, because knowing and being able to use the language will be important for whatever God will have him do in this nation. Diego applied for the residence permit right away in December, but will have to wait for them to process it – it will take a few months.

I have been working on the paperwork, unpacking, kids transportation and been home to support the family in the adjustment. I have been helping with a ministry to young mothers and making contacts with other Christian workers and organizations in the area. Once a week I have been getting together with a small group of women to pray.

We have visited different churches in the area to look for a home church for us. Diego has been asked to play in some churches as well.  There are two refugee families arriving from Kongo to our town so we have signed up to be a support family for them. There are quite a few immigrants here and we feel drawn to reach out to and help them. Diego, Troy and Julia also have muslim friends at school.

The big question that is still asked a lot is what are we going to do in Finland, what is God’s place for us in here. We are praying and waiting, trusting God to be clear and specific with us. What we know is that we will continue as YWAM workers. What that will look like, is a process of prayer and talking things through with YWAM Finland. We know we want to reach and mobilize the Finnish youth and we have a dream to receive and host foreign outreach teams in Finland. We also feel that this is a time of preparation and further training for us. We are mostly praying and slowly seeking and knocking on opportunities, even though we also know that now is a moment to stay still, to listen, to wait and to rest. The Lord knows everything, will speak and open doors. We hope that in the next update we will be able to give you more details.IMG_5744 IMG_5519 IMG_5433 IMG_5432

Prayer requests:

Please pray with us for the following requests: The fast processing of Diego’s permit, that the kids would find good Christian friends and continue growing in their relationship with God, God-appointed ministry, church and social contacts for us, the healing of Diego’s back (he hurt it and it has taken a while to recover),  a bigger apartment/house, continuous daily provision and overall God’s help and grace in the transition and adaptation process.


It would be very important to us to have your prayer and financial support during this time of transition! Unfortunately we have lost many of our Finnish supporters, because of the usual problem that people have hard time supporting missionaries in their own country. As for now, we are trusting in God’s provision for our day-to-day needs. The cost of living here is very high, so if we are to continue in ministry we will need new supporters. Would you consider continuing your support or becoming a monthly supporter to us if you haven’t until now?

In our next update we will be writing more about Finland as a nation, about its spiritual condition, history and the needs. We want to invite you to be part of what God wants to do in this nation by partnering with us!


There is a new way to send your support to us through Mission Enablers International. It is tax-deductible, easy and can be done by check or online:

– ONLINE (credit/debit card): for donating via Visa, Mastercard, American Express or Discover. Use our name and number # S3390.

You should indicate that we are to be the recipient in the “Message” field of the Paypal AND website screens (name and number # S3390).

– BY CHECK: Make your check payable to Mission Enablers International or MEI, send it to: MEI
P.O. Box 2127 Bentonville, AR 72712 and attach a separate note stating that the donation is for us or put the number # S3390 in the memo line.

Thank you for your friendship, prayers and support!


Muutto Suomeen!


Joulukuun alussa muuttokiire ja –stressi alkoi olla sellaista luokkaa, että tuli useamman kerran toivottua, että saisi kelattua elämää kuukauden tai pari eteenpäin. Toivoin maagisesti saavuttavamme sen hetken, että meillä olisi uusi koti Suomessa, muutto ja stressi takana, lapset koulussa ja jo jonkinlainen idea siitä, miltä meidän uusi ajanjakso elämässä näyttäisi. No nyt olemme jo hyvin pitkällä! Ei maagisin voimin, vaan Jumalalta tulleiden voimien ja Hänen siunauksensa alla.


IMG_5338 IMG_5361Pakkaus, hyvästely, käytännön järjestelyt ja lähtöön pääseminen oli kovan työn takana. Meillä ei ollut yhtään vapaata hetkeä viimeiseen puoleentoista kuukauteen ennen Costa Ricasta lähtöä. Monia hyvästejä jätettiin, ihmisiä nähtiin ja oli siunattua nähdä kuinka monen ihmisen elämää olimme koskettaneet, tai jotka sen ainakin ilmaisivat meidän lähtiessä. Kun lopulta selvisimme viimeisten tavaroidemme kanssa autoon ja lähdimme kohti lentokenttää, kesti vielä useampi tunti ennen kuin pääsimme lähtemään lähikylistä, niin monessa paikassa vielä pysähdyimme tai meidät pysäytettiin.

Kaikkiin asioihin, mitä tarvitsimme tai mihin olimme pyytäneet rukousta, saimme vastaukset. Koti vuokrattiin päivää ennen lähtöä ranskalais-nicaragualaiselle 4-lapsiselle perheelle, jotka halusivat muuttaa kaupungista maalle juuri sellaiseen paikkaan. Saimme tarvittavat rahat kodin korjauksiin, lippuihin, vakuutuksiin, veroihin yms. Auto on vielä myymättä, mutta se on erittäin hyvässä hoidossa siihen asti, kunnes hoitaja saa rahat kasaan sen ostamista varten. Koiratkin saivat hyvät uudet omistajat. IMG_5432 IMG_5433 IMG_5499Sitten me olimme lentokoneessa – vieläkään oikeastaan tajuamatta, että tämä ei olekaan mikä tahansa matka, vaan pysyvä muutto. Iso muutos. Uusi sivu elämässämme. Hyppy tuntemattomaan. Uusi seikkailu Jumalan kanssa. Taakse jäi Diegolle kotimaa, suku, oma kulttuuri ja kaikki tuttu. Yli 20-vuotta lähetystyössä oman kansan parissa. Minulle 17 värikästä vuotta toisessa kotimaassani. Meille kaikille koti, tutut kuviot, ystävät, kulttuuri. Ja monta rakasta ihmistä. Kyliä ja ihmisiä… niitä, joille olemme jakaneet Jumalan sanaa ja rakkautta monella eri tavoin. Kaikki muistot, itkut ja naurut. Trooppisen luonnon kauneus, kuumuus, vehreys ja hedelmät… tämä lista voisi jatkua loputtomiin. Lyhyesti sanottuna: PALJON jäi taakse! Kirjeen kuvista näkyy jotakin näistä asioista.

Vedimme hieman henkeä pitkillä lennoilla, lennonvaihdoilla ja muutamana joulupyhänä perheen parissa Luumäellä. Sitten alkoi seuraava rumba, mikä jatkuu edelleen. Eli tuhannen ja yhden asian hoitaminen Suomessa. Ilmoitukset, lomakkeet, hakemukset, verotoimisto, maistraatti, koulut, harrastukset, kielikurssit, vuokrasopimukset, vakuutukset jne. 2.1. pääsimme muuttamaan asuntoomme Lempäälään. Koko suvun ja monien ystävien avulla olemme sen saaneet sisustettua tärkeimmillä huonekaluilla. Kiitos kaikille, jotka olette meitä tässä prosessissa auttaneet! Saimme 3h+k kerrostaloasunnon – mutta mitäs se pieni tila haittaa, kun on astianpesukone ja sauna!! Näin pääsemme hyvin elämän alkuun täällä, mutta tavoitteena on muuttaa kevään aikana edes yhtä huonetta suurempaan asuntoon.

Nopeasti on täytynyt saada kiinni elämästä täällä. Lapset aloittivat koulut melkein heti. Alkujännitys oli aivan hirveä, mutta hyvin ovat siitä selvinneet. Yläkoululaiset ovat saaneet nopeasti kavereita ja viihtyneet koulussa. Nikkistä on pelottanut aika lailla ypöyksin isossa vieraassa koulussa, mutta pikku hiljaa alkaa hänkin löytämään paikkansa ja siihen tottumaan. Troy haki ja pääsi heti Tampereen Pyrintöön pelaamaan koripalloa ja nyt matkustaa julkisilla melkein joka ilta harjoituksiin. Julia on päässyt toteuttamaan pitkäaikaista haavettaan, eli käy kaksi kertaa viikossa tanssitunneilla. Nikkis aloittelee tällä viikolla partiota ja jalkapalloa; idea joskus partioleirille pääsemisestä on tällä hetkellä kaiken huippu.

Diegokin pääsi lukukauden alusta kielikurssille. Hän käy Tampereen keskustassa joka arkiaamupäivä tunneilla, näillä näkymin koko kevään. Melkein heti saavuttuamme oli maassaololupahaastattelu ja nyt lupaa pitää odottaa joitakin kuukausia. Siihen asti Diego ei voi oikein muuta tehdä, kun käydä siellä kurssilla. Se on kyllä kiitosaihe, koska tulee meidän työmme ja elämämme täällä näyttämään miltä tahansa, niin Diego tulee kieltä tarvitsemaan ja toiveemme olikin ollut, että hän voisi alkuun opiskella kieltä. Kurssi on maksullinen, mutta uskomme sen olevan investointi tulevaan.

Minä olen toistaiseksi ollut kotona auttamassa muiden sopeutumista ja hoitanut koko perheen asioita; tällekin viikolle on vielä pitkä lista papereita ja lomakkeita, mitä pitää täyttää ja toimittaa kouluille, Kelaan ja muualle. Nikkiksen kanssa olemme opetelleet koulumatkan kävelemistä yhdessä, jospa se pian onnistuisi yksinkin.


IMG_5610 IMG_5681Hengellistä kotia, eli seurakuntaa ja paikkaamme siinä olemme myös etsimässä. Mutta suurin kysymyshän on, mikä on se Jumalan antama tehtävä ja paikka meille täällä ja millä tulemme elämään. Siihen odotamme edelleenkin selvempää vastausta. Edelleen pätee se, että haluamme jatkaa hengellisessä työssä ja Missionuorten yhteydessä. Se, mitä se tulee käytännössä tarkoittamaan, on vielä auki ja sitä olemme prosessoimassa yhdessä Suomen Missionuorten kanssa. Työtä, jossa tavoitamme ihmisiä, vastaamme hengellisiin ja muihin tarpeisiin ja jaamme Jumalan rakkautta tulemme joka tapauksessa jatkamaan. Toisaalta koemme, että meidän tulee etsiä ja kolkuttaa, mutta toisaalta tuntuu siltä, että nyt on myös aika olla paikallaan, hengähtää ja odottaa. Tarvitsemme hieman lepoa ja aikaa perheenä. Jumala tietää kaiken ja tulee varmasti selkeästi näyttämään ja avaamaan ovet. Hän onkin jo alkanut osoittamaan jonkinlaista tietä ja tuomaan tarkkaan valittuja ihmisiä tiellemme. Hän on antanut rukousyhteyden ja alkanut näyttää meille tämän alueen hengellisiä tarpeita.

Diegoa on pyydetty soittamaan joihinkin seurakuntiin ja tilaisuuksiin. Minä kokoonnun viikoittain pienen ryhmän kanssa etsimään Jumalan tahtoa ja rukoilemaan tämän alueen puolesta. Olen tavannut alueen eri järjestöjen kristillisiä työntekijöitä kartoittaen sitä, mitä täällä jo tehdään. Olemme myös ilmoittautuneet paikkakunnalle saapuvan kongolaisen pakolaisperheen tukiperheeksi.

Uusi, erilainen mahdollisuus meille on muslimiystävät. Diegolla, Troylla ja Julialla on kaikilla islaminuskoisia koulukavereita, joihin he ovat jo tutustuneet.

Kuten viime kirjeessä ilmaisimme, toivomme teidän jatkavan perheemme taloudellista kannatusta ainakin tämän muutto-/muutosjakson ajan, mikä ei ole vielä loppu. Eli ainakin siihen asti, kunnes selkeästi tiedämme ja voimme ilmoittaa, mitä tulemme Suomessa tekemään (maaliskuu??) ja mistä tulemme elantomme saamaan. Jos jatkamme täysi- tai puolipäiväisessä hengellisessä työssä, sinulla on mahdollisuus päättää haluatko jatkaa kannatusta vai et. Olemme kuluneen kuukauden aikana menettäneet useita kannattajia, mikä on valitettavasti aika yleistä, kun ei enää teekään työtä kaukaisessa maassa ja palaa kotimaahan. Haluaisimme kannattajien kuitenkin ymmärtävän, että näinä kuukausina tarvitsemme kannatusta edelleen aivan yhtä paljon kuin tähänkin asti. Kannatus maksetaan samalle tilille ja samalla viitteellä Suomen Missionuorille kuin ennenkin, mistä he maksavat sen palkkana meille. Erona on vain se, että nyt siitä menee sos. yms maksut, eli me saamme siitä käteen jonkin verran vähemmän kuin ennen. Toisaalta, kun Kelan prosessit etenevät, alamme saada lapsilisiä, mitä emme tähän asti ole saaneet.

Tervetuloa käymään luonamme Lempäälässä! Olette myös tervetulleet tilaisuuksiin, missä tulemme kertomaan tekemästämme työstä, Costa Ricasta, Guanacasten lähetyskeskuksesta, omista suunnitelmistamme ja siitä, miten edelleen voi olla mukana siinä työssä, mitä Jumala tekee Väli-Amerikassa:

– Su 8.2 Taavetin seurakuntakeskus, jumalanpalveluksen jälkeen tulojuhlamme.

– Ma 6.4 klo 18.00 Majatalo, Kangasalan kirkko

KIITOS, että olet kulkenut kanssamme Costa Ricassa ja nyt tässä muutoksessa. Olisi todella mukava nähdä nyt kun olemme Suomessa! Pidetään yhteyttä!

Uudet yhteystietomme löytyy kotisivuilta.

IMG_5696 IMG_5744 IMG_5856

Lokakuussa 2014

IMG_4953Tämä erilainen vuotemme etenee kovaa vauhtia! Olemme pakkaamassa jo neljättä Suomeen lähetettävää matkalaukkua, joka lähtee viisi viikkoa täällä olleiden vanhempieni mukana. Vuosi on ollut erilainen, koska sitä on leimannut tuleva muuttomme sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässämme. Jokainen olemme omalla tavallamme prosessoineet, nauttineet ja valmistautuneet. Kaikenlaista tekemistä ja haastetta on kuluneisiin kuukausiin mahtunut!


Elokuussa työkaverimme Laura ja Kimmo Sarajärvi astuivat keskuksen johtajuuteen. Meidän roolimme on sen jälkeen ollut olla taustatukena. Reilussa kolmessa vuodessa Sarajärvet ovat opetelleet kieltä ja kulttuuria, totutelleet täällä asumiseen ja työskentelemiseen ja nyt rohkeasti astuvat uuteen rooliin tässä kulttuurissa. Meillä on asiasta täysi rauha, koemme Jumalan tuoneen oikean pariskunnan työn jatkamiseen ja kehittämiseen. Myös monet muut henkilökunnan jäsenet ovat astuneet uusiin tehtäviin ja ottaneet enemmän vastuuta. Rukoilemme silti, että meidän lähtiessä Jumala toisi vielä lisää työntekijöitä, varta vasten tänne valmistettuja ja kutsuttuja, ja sellaisilla taidoilla ja luonteenpiirteillä, mitkä hyvin paikkaisivat meidän lähdön mahdollisesti jättäviä aukkoja.

Viime kuukaudet ovat olleet haastavia ja raskaita. Meillä on ollut jatkuvasti johtajuushaasteita, vaikeita tilanteita, joita täytyy selvittää, vastustusta, ongelmia, hyökkäyksiä… Niitä on niin paljon, että melkein naurattaa, että voiko mitään muuta enää tapahtua. Uskomme ettei näiden ajoitus johtajuusvaihdoksen kanssa samaan hetkeen ole sattumaa. On kuitenkin hyvä, että nämä asiat tulevat pinnalle nyt, kun voimme yhdessä Sarajärvien kanssa niitä käsitellä ja olla toistemme tukena. Vihollinen ehkä näkee tämän ajan hyvänä hyökkäysaikana, jospa työ ja keskus eivät kestäisikään tällaista muutosta. Olisi kiva, jos voisit rukoilla keskuksen, kaikkien työntekijöiden ja Sarajärvien puolesta. Levon, rauhan ja siunauksen aika olisi tarpeen!

Yksi keskuksen tämänhetkisistä haasteita on, että Raamatut ovat loppumassa! Muutaman viikon kuluttua meillä ei ole enempää Raamattuja, mitä jakaa, emmekä ole saaneet vielä tarpeeksi lahjoituksia seuraavan tilauksen tekemiseen. Jokainen Raamattu maksaa 2,4€. Rukoiletko tämän tarpeen puolesta ja ota meihin yhteyttä, jos olet kiinnostunut lahjoittamaan tähän työhön. Uusi Raamattu joka kotiin Costa Ricassa video on julkaistu, sen voi katsoa tästä linkistä: (englanniksi ja espanjaksi).IMG_4732 IMG_4846 IMG_4799Kuvakuulumisia keskukselta: Hollantilainen illallinen keskuksen väen kanssa, oppilaat tekemässä hengellistä karttaa Nicoyasta ja vapaaehtoiset valmistelemassa vauvanvaatteita äitiyskurssilaisille.



Yksi tämän vuoden huippuasioista on se, että saimme lähettää Vivin täältä toiselle puolelle maapalloa maailman suurimpaan evankeliumilla saavuttamattomaan maahan! Nyt hän on ollut jo toista kuukautta koulutusjaksolla, jossa kertoo päivittäin oppivansa paljon uusia ja tulevalle työlleen tärkeitä asioita. Toivomme, että Vivi tulee olemaan kuin magneetti, joka tulee vetämään monia muita väliamerikkalaisia lähetystyöhön saavuttamattomien kansojen pariin! (Kuvassa Vivi ja minä)




Kuten yleensä, työtehtävät ja perhe/sukutilanteet vaativat meiltä aika lailla matkustamista. Minun 92-vuotias mammani pääsi kauan odottamaansa taivaan kirkkauteen elokuussa ja mina tein yksin reilun viikon hautajaismatkan Suomeen. Heti sen jälkeen meidän koko perhe ja 12 muuta ihmistä menimme aktiomatkalle Nicaraguaan, missä autoimme klinikalla, teimme lapsi- ja naistyötä ja vierailimme paikallisessa seurakunnassa. Joka kuukausi teemme viikonloppumatkan Herediaan, jotta lapset pääsevät osallistumaan King´s Kids leirille. Lokakuussa meillä on ollut myös kansallinen johtajuustapaaminen Herediassa ja Väli-Amerikan johtajatapaaminen Nicaraguassa. Nicaraguassa kävivät vain Kimmo ja Diego, matkaseuranaan Nikkis ja isäni. Ensi viikolla minä opetan Hondurasin DTS-kurssilla, jossa on oppilaina lähes ainoastaan paikallisia nuoria.

Hieno asia on, että emme ole ainoita, jotka matkustamme! Meillä on etuoikeus vastaanottaa vieraita keskukselle ja kotiin lähes jatkuvasti, sekä ulkomailta että täältä. Ja arvostamme suuresti kaikkia niitä, jotka näkevät vaivan tänne asti mutaisten teiden taakse matkustamiseen!

 IMG_4630 IMG_4596 IMG_4574

Kuvia Nicaraguasta: Koko ryhmä, lasten ohjelmaa klinikan edessä ja me Diegon kanssa julkisen liikenteen käyttäjinä


Muuttoon liittyviä valmisteluja on meneillään kolmenlaisia:

Ensinnäkin kodin ja omaisuuden valmistaminen muuttoon. Talomme tarvitsi korjausta, koska se oli vajonnut yhdestä nurkasta. Saimme tuotua hyvät rakentajat paikalle yli kuukaudeksi ja he korjasivat sen ongelman. Vielä kuitenkin riittää muita projekteja, jotta talon voi rauhassa jättää vuokralle pitemmäksi ajaksi. Vanhempani ovat auttaneet näissä projekteissa koko kuluneen kuukauden ajan ja paljon onkin tullut tehtyä! Meillä ei vielä ole vuokraajia talolle, joten arvostaisimme rukousta sen edestä! Me toivomme, että joku vastuullinen perhe, joka nauttii tällaisessa paikassa asumisesta, haluaisi vuokrata sen viideksi vuodeksi. Katsotaan, mitä suunnitelmia Jumalalla on! Tavaroita olemme käyneet läpi jo jonkin aikaa, jakaen niitä kolmeen kategoriaan: annetaan tai myydään, viedään Suomeen, varastoidaan. Haastena on, ettemme voi varastoida tänne mitään, missä on paperia, puuta tai kangasta, koska ne eivät säily.

Toisenlaiset valmistelut ovat työhön liittyviä. Yritämme olla mukana tekemässä niitä asioita, missä tiedämme panoksemme vielä olevan hyödyllistä. Minä olen tehnyt enimmäkseen töitä organisaatio- ja hallintopuolella, Diego taas auton lupien kanssa ja nyt ajaa päivittäin täällä olevaa meksikolaista aktiotiimiä. Joulukuun alussa meillä on vielä kaksi isoa tapahtumaa, missä olemme mukana: kansallinen Missionuorten retriitti meidän keskuksella ja sitten iso Raamattujenjako-tapahtuma täällä Guanacastessa. Niiden jälkeen meidän työt keskuksella loppuvat.

Kolmannet valmistelut ovat vaikeimpia, koska ne ovat valmisteluja Suomen päässä ja niitä on vaikea täältä käsin tehdä. Asuntohakemuksia olemme täytelleet ja ottaneet selvää Diegon maassaololupaprosessista. Ajattelua ja huolenaihetta varmaan riittäisi, mutta olemme päättäneet jättää muut valmistelut Jumalan huoleksi ja se onkin ollut fiksu päätös! Meille annettiin Suomessa auto! Ja vielä 7-hengen auto, minkälaista olimme toivoneet! Lisäksi olemme alkaneet saada viestejä muunlaisista tavara- , huonekalu- ja avunantotarjouksista. Eli asiat näyttävät järjestyvän! Jumala muistuttaa meitä siitä, että Hän tietää, mihin meitä kutsuu, eikä Hän unohda muuttoamme ja tarvettamme sille, että Hän edeltäkäsin valmistaa meille paikan Suomessa. Tiedämme, että Jumala itse on laittamassa palasia yhteen… koti, tarkoitus, suunnitelma, elanto, ystävät, harrastukset … Muutaman kuukauden kuluttua saame sitten nähdä tulosta!


Perheen jakaminen

Tämä vuosi on myös ollut erilainen, koska perheen jakamisen konsepti on tullut meille todellisemmaksi. Anna, kotikouluohjaajamme, on asunut kanssamme suurimman osan vuotta. Sijaistytär Priscilla on ollut perheessämme jo puoli vuotta. Rakentajia piti ruokkia ja majoittaa yli kuukausi. Nyt vanhempanikin ovat ollet täällä. Eli paljon ruoan laittoa, siivousta, pyykkiä… Tämä on ollut kasvun ja haasteiden vuosi, mutta olemme olleet myös siunattuja. Prosessi Priscillan kanssa ei ole ollut helppo, mutta olemme kiitollisia niistä askelista, mitä hän ottaa eteenpäin ja siitä, että olemme saaneet olla Jumalan vaikutuksen ja johdatuksen välineinä hänen elämässään.

Troy, Julia ja Nic Markus tietysti yrittävät ottaa kaiken irti viimeisistä kuukausista Costa Ricassa, erityisesti kavereiden kanssa. Suurin osa kavereista asuu Herediassa, joten aika paljon reissataan nyt sinne. Koululomien alettua odotamme teiniaallon valtaavan kotimme. Julia ui Nicoyan uintijoukkueessa; hän on taidokas ja tärkeintä on, että nauttii siitä paljon. Ensi viikonloppuna olisi turnamentti. Julia myös soittaa kitaraa ja laulaa. Troy sai aikaisemmin tänä vuonna Go-Pro kameran ja on nyt innostunut kuvaamisesta ja editoimisesta. Troy jatkaa koripallossa, tykkää ajaa mutarallia mönkijällä ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Nikkis on nyt reipas 2-luokkalainen, pelaa koripallojoukkueessa, leikkii suomalaisen Robin-kaverin ja koirien kanssa, surffaa mudassa ja jatkuvasti innostuu uusista tekemisistä.

IMG_4679Kuva: Sadekausi näyttää tältä!


Suomalainen ilta kodissamme; keskuksella on ollut jopa kymmen suomalaista viime aikoina!

Tiedämme, että tuleva muutos on suuri haaste meille kaikille, mutta erityisesti teineillemme. Rukoilisitko heidän puolestaan? Tärkeä rukousaihe on, että he löytäisivät Suomessa nopeasti hyviä uskovia ystäviä.

Monet teistä rukoilevat puolestamme jatkuvasti ja olemme siitä kiitollisia! Monet myös kannattavat meitä taloudellisesti – kiitos siitä!

Tässä on jotakin meidän tämän hetkisiä rukouspyyntöjä ja tarpeita:

– Jatkuvuutta keskuksen projekteihin, työmuotoihin, kasvuun ja näkyyn

       – 3000€ matkalippuihin, lentokenttäveroihin ja yöpymiseen New Yorkissa

            – 2000€ remonttikuluihin

            – Vuokraajat kodillemme

            – Aikaa saada koti ja pakkaukset valmiiksi

            – Aikaa saada työasiat hoidetuksi

            – Jumalan suunnitelma ja tarkoitus meille Suomessa

            – Nautinnolliset viimeiset 60 päivää Costa Ricassa

Kaikki kyselevät, että mitä me sitten meinaamme Suomessa tehdä ja millä me meinaamme elää. Emme todellakaan osaa siihen yksityiskohtaisesti vastata. Halumme on kuitenkin jatkaa Suomen Missionuorissa, mutta emme tiedä mitä se tulee käytännössä tarkoittamaan. Tulemme asumaan Lempäälässä, lapsille on siellä jo koulupaikat ja toivomme Diegon pääsevän jonkinlaiselle suomen kurssille parantamaan kielitaitojaan. Minä meinaan ensi vuoden kuluessa hakea opiskelemaan, koska koen, että seuraavat vuodet tulevat olemaan minulle myös valmistautumisen aikaa tulevaa varten.

Heti kun tiedämme tekemisistämme ja Jumalan johdatuksesta enemmin, kerromme niistä teille. Vaikkei nykyinen kannatuksemme ole riittävästi Suomessa elämiseen, ystävällisesti pyydämme teitä jatkamaan taloudellista kannatusta muuton ja muutoksen läpi, ainakin kunnes tiedämme tulevaisuudestamme enemmän.


Haluamme myös rohkaista teitä jatkamaan suhdetta Guanacasten lähetyskeskukseen! Me tulemme olemaan Suomessa yhteyshenkilöitä, jos joku kokee kutsua lähteä Guanacasteen ryhmän kanssa, vapaaehtoiseksi, oppilaaksi tai työntekijäksi. Yhteydessä voi olla myös suoraan ja suomeksi Sarajärviin ( ja keskuksen tapahtumia ja uutisia voi seurata englanniksi facebookin sivulta YWAM Guanacaste, Costa Rica ja nettisivulta

Siunausta syksyysi ja ehkäpä pian tapaamme!


Fall Update 2014

This year has been a very different year for our family. Mostly, because we have known that it will be our last year in Guanacaste, Costa Rica for a while. We try to enjoy every moment, every rain, every cow blocking the road, every meal, each person… and at the same time we are realizing how fast it is going, that we are running against time to be ready to board that plane with 10 suitcases on December 24th! We are really moving to Finland, we are stepping into a new and a different phase in life as a family, after pretty much all of our adult life of missionary life in Costa Rica. Our children don’t know anything else except the missionary community, serving God as a family, life in Costa Rica… We are about to face a huge change and challenge… another adventure with God! It will be good, even though it is difficult to leave so much behind.

A different year

This year in ministry has been different, because we have tried to not to do many things on our own, but to let others do them and stay on the background helping and supporting where needed. It is hard, because we are doers and easily engage in everything, but it looks really good, because we have been able to witness with our own eyes that there is a great group of people here in the ministry who are able to handle pretty much anything! Someone else than us hosted each team this summer and they did an excellent job. We are working on a structure for the base that delegates all the areas of responsibility between the staff that we have now (8 and us), but will also facilitate future growth. People are stepping up to new roles and taking on new responsibilities.

Right now our heroes are Kimmo and Laura Sarajarvi, who become the base leaders in August. They have been working with us for over three years, adjusting to life, language and ministry in Costa Rica. This is a huge challenge for them, but they are doing a great job! They have a great heart for God, they are committed to the vision that God has given to our ministry and we know that the base will be in very good hands with them!

All these changes have not happened in an easy environment, because the last few months have also been ones where we have faced continuous problems, challenges and unusual situations as families and as a ministry. We are thankful that it has happened now when we have still been able to handle them together with Kimmo and Laura.



The best news of this year are that we have sent the first person from our base to the unreached, to the 10-40 window! Vivi did her DTS three years ago with us and then stayed on as staff. She is a local 20-year-old girl from Guanacaste. God called her first to work with the unreached, and then with time He showed her the nation and started opening doors and a plan. She has now been there for over a month and we feel so happy and proud that this part of our vision and dream is becoming a reality! We believe that she will be the first of many who go out to the nations from here. Please pray for her residence permit for that country and for $1500 more that she needs to cover her immediate needs for the residence and the training period.IMG_4658

Vivi and Salla in a farefell photo session (copyright: Laura Sarajärvi)


Base life

Ministry life at the base continues to grow. We have many good problems, like all the beds are taken and we don’t have enough chairs, tables or room for visitors. We are growing and definitely running out of space! Our staff and volunteer team goes out daily to implement different ministry activities to spread the Gospel in Guanacaste. Our weekly activities include courses for young mothers, music lessons, a youth program, a children’s program in two communities, ministry to the homeless, Family Nights and Bible distribution. While all this is going on we also have a new DTS group at the base for three months until they leave for outreach in December. We have 7 students from Costa Rica, the States and Switzerland. Out of the seven, four are local students. We are excited to see what God is doing in their lives and where He will call them for outreach. This week I (Salla) am teaching the school about intercession, among other things learning toghether about praying for a city, about prayer walking and spiritual mapping.IMG_4732 IMG_4799IMG_4846Photos: 1) Nations Dinner at the base 2) Preparing gifts for the young mothers completing a Seeds of Life course 3) DTS class working on spiritual mapping of Nicoya after a prayer walk



As usual, our ministry engagements and family situations require quite a lot of traveling. In August my grandmother in Finland died, so I made a 9-day trip to Finland to be in the funeral and spend some time with the family. Right after that  all of our family went on a mission trip to Nicaragua with 12 other people from Guanacaste. We served at a clinic in a needy area and visited a local church. Every month we make a trip to Heredia to take our children to a King’s Kids camp for a weekend. This month we also had a national leadership meeting in Heredia for another weekend. This weekend Diego and Nic Markus are traveling to Nicaragua for YWAM Nicaragua’s 25th anniversary and Central American leadership meetings. We have been preparing another outreach to Honduras with loals, but right now we don’t have enough participants and many don’t have the money yet. So we continue praying to see if we are supposed to go or not. I(Salla) will be teaching in the DTS in Honduras on evangelism the last week of October.IMG_4596 IMG_4630The Nicaragua team and ministry in front of the clinic

The great thing is that it is not only us traveling! We have the privilege of receiving constant visits from in and out of the country. It is a blessing to receive people in our house and at the base from many different places and we sure do appreciate everyone who is willing to travel all the way here on the bumpy and muddy roads just to share with us! We are privileged to have my parents with us right now for fife weeks all the way from Finland! They have been a blessing to us in many different ways, spending time with the children and helping with many things around the house.



The preparations for our move include three kinds:

One is to get our house and our belongings ready. Our house was in need of some major fixings, because it was sinking in one corner. We hired good constructors that lived here for over a month and got most of the important jobs done. We had to borrow money to cover the cost, but at least the house now stands straight and solid! There are still other projects to be done to leave the house in good condition, so we are working on all those little by little. We still don’t have anyone to rent our house, so we would really appreciate prayers for that! Ideally we are looking for someone to rent the house for the five years that we will be in Finland. If you know of anybody interested in living in a beautiful country village in Guanacaste, let us know! We are also in the process of going through all our belongings. We already did one successful garage sale and continue selling and giving away more things. We will take few things with us and leave few things here in storage. We would like to rent the house furnished.

The second kind of preparations are to finish our last contributions to the ministry. Trying to do things that we can really help with and also to leave the base in order. This includes things like working on the new base structure, making sure the vehicle, banking, property and other legal documents are up to date and in order, maybe some structure improvements, helping out with the last bit of practical every day jobs. As we mentioned before, things really do look good at the base and we hope to get all these things done before December when our base hosts a massive national YWAM retreat and then a large Bible distribution event before we leave. One of our current needs at the base is to order more Bibles, we need about $10,000 to make a new order for more Bibles, since we only have 600 left right now. Over 30,000 Bibles have been already given to the homes in Guanacaste. (Please check out the new Bibles for Costa Rica video from this link!!

The third kind of preparations for our move are the hardest; trying to prepare things for us in Finland. God is mostly in charge of that, because there is very little we can do from here. We can think about it and worry about it, but that doesn’t bring much result, so we just figure we pray and trust in God. We have applied for an apartment; we have registered Troy and Julia in a school. That’s about it. But God has done other things! Few days ago we were give a 7-passanger vehicle in Finland! We have also been given a freezer, a micro-wave and a lamp! Things that God does to remind us that He hasn’t forgotten that we are moving and need Him to prepare us a place in Finland. This means a place in every meaning: a house, a purpose, a plan, an income, friends, hobbies… We know He is putting all these pieces together right now and in few months we will start seeing the outcome…exciting!


Sharing family

This year has also been different, because the concept of sharing family has become more real to us. We have had our Finnish home school tutor live with us most part of the year. Also the last 6 months Priscilla, a 15-yr old foster daughter has been part of our family. Then we had the builders for over a month and now my parents for over a month as well. We never have an empty house or dinner table. There is a lot of cooking, cleaning and laundry to do. It has been a year of growth and challenges, but a blessed year in many ways. Priscilla’s process hasn’t been easy, but we are grateful for the steps she is taking forward and the influence and guidance God has given her through our family.

            Troy, Julia and Nic Markus are of course trying to take everything out of their last few months with their friends here in Costa Rica. Many of them live in Heredia, so there is a lot of travelling back and forth. When the school vacation starts, for our last few weeks in the country, we are expecting a wave of teenagers to invade the house. Julia is part of a swim team; she has great skills and enjoys it a lot! She also takes guitar classes and spends hours in her room playing and singing. Troy was given a Go-Pro camera earlier this year, so he is into making and editing videos. He also continues playing with the Nicoya basketball team, loves crazy-riding the quad on our muddy yard, helps with a lot of different jobs around the house and enjoys seeing friends. Nic Markus is now on 2nd grade, plays basketball, spends time with his Finnish friend Robin at the base, plays outside with the dogs or skim boards in the mud and continually invents other fun things to do.IMG_4679This is what the rainy season looks and feels like!


We know that the upcoming transition will be a challenge for our children, especially for the teenagers. Would you please cover them in prayers? Our one specific request among others is that they would quickly find good Christian friends in Finland.

We know that many of you pray for us and we are so thankful for it! Many of you also support us financially with monthly or one-time gifts. Here are some of our current requests and needs:

– Even more quality staff for the base with specific skills to replace us and to complement the current staff team. We really need someone for pastoral/staff care!

– Continuity at the base with projects, ministries, growth and vision

– $3000 for our tickets to Finland

– $3000 for fixing our house

– Finances for the teaching trip to Honduras and the possible outreach

– Renters for our house

– Time to finish everything that we need to finish at home

– Time to finish everything that we need to do in the ministry

– God’s plan and purpose for us in Finland

Everybody is asking us what we will be doing in Finland. We will not know the details until we get there. Our desire is to continue in YWAM ministry, but we don’t yet know what it will look like. We also want to get language training for Diego and later next year I will try to get into a university in Finland, since I feel that God might have this time for me as a time of preparation for future things. We will let you know as soon as we know. We would kindly ask you to continue supporting us financially through this time of transition at least until we know more details. We will need your support and prayers!

Also, if you or anyone you know would be interested in continuing the relationship and involvement with the ministry at YWAM Guanacaste, or bringing an outreach team or volunteering, you can stay in touch with the missionary team here through or in facebook: YWAM Guanacaste, Costa Rica!


Rukouskirje heinäkuu 2014

Vuosi on jo puolessa välissä!! Vau ja apua ja iik… ja vaikka mitä muita reaktioita, kun ajattelee, että puolen vuoden kuluttua pitäisi olla koti pakattu ja elämä suunnattu kohti Suomea! Antakoon Jumala meidän vielä nauttia jokaisesta hetkestä tässä ihanassa paikassa ja Psalmin 90:17 sanojen mukaan “Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt” ! Paljon pitäisi nimittäin vielä saada aikaseksi ennen lähtöä, sekä töiden parissa, että kodin kunnostuksessa.


Kuvat: Tiimi Nicoyan keskustassa evaluoimassa kulttuuri- ja rukouskävelyä / Kuivattujen omenoiden pussitus /Diego opettaa auton huoltoa keskuksen nuorille kuskeille

Päivät ja viikot vierivät vauhdikkaasti, kun aamusta iltaan riittää tekemistä kodin ja basen arkisten töiden parissa: siivousta, kokkausta, haravointia, palaverointia, suunnittelua, tapahtumia, ihmisiä, puheluita, harrastuksiin kuskaamista, kaupassa käyntiä, läksyissä auttamista, sielunhoitoa, menttorointia, autojen korjausta ja niiden papereiden ja lupien hoitamista, ihmisten kuskaamista, kokouksia, koulutuksia…
Olemme juuri keskellä kesän kiireisintä aikaa, eli aktioryhmien vastaanottamista. Niitä on kolme aika peräjälkeen ja niiden väliin mahtuu vielä koulutuksia ja kokouksia. Elokuun jälkeen voimme vetää vähän henkeä ja sitten taitaakin alkaa muuttovalmisteluiden loppukiri.

Basen fyysinen rakennus ei ole vielä käynnissä, mutta tuntuu, että nyt on sisäisen rakennuksen aikaa. Me haluammekin nähdä sisäisesti vahvan järjestön toiminnassa, kun muutamme Suomeen. Työntekijöitä on nyt 11. Säännöllistä toimintaa, minkä kautta tavoitetaan paikallisia riittää melkein jokaiselle päivälle (seurakunnaksi muodostuvat perheillat, koululaisten tukiopetus, äitiyskurssit, lasten klubit, englannin tunnit, musiikkiopetus lapsille, nuortenohjelma…). Lisäksi jatkamme Raamattujen jakoa, työtä eri kylissä, kouluissa ja seurakunnissa, koulutuksia (opetuslapseuskoulu, hygieniapassikoulutus, lapsityökoulutus…). Työntekijät kasvavat vastuussa ja johtajuudessa, opettelevat hoitamaan oman vastuualueensa työt hyvin loppuun saakka. Samalla rakennetaan organisaatiota tavalla, mikä tulee mahdollistamaan tulevan kasvun, uusien työmuotojen aloittamisen ja uusien koulutusohjelmien pyörittämisen tulevaisuudessa. Kaikki tämä tekee järjestöstämme tehokkaamman ja vahvemman, missä ihmiset voivat luottavaisin mielin toteuttaa Jumalan antamaa kutsumustaan. Ja kun sitten (toivottavasti pian) tulee sen fyysisen rakentamisen aika, niin siihenkin tullaan olemaan valmiit! Rukoilethan kaiken tämän- työntekijöiden ja eri työmuotojen puolesta!
Kuvissa arkipäivän hetkiä keskukselta: Diego opettaa auton huoltoa työntekijöille, jotka ovat saamassa ajokorttia ja mina pussittamassa kuivattuja omenia, mitkä saimme lahjoituksena Kanadasta.

Guanacastesta maailmalle!
Paikallisen työn lisäksi meillä on näky kristittyjen varustamisesta ja lähettämisestä Guanacastesta lähetystyöhön maailmalle, erityisesti saavuttamattomien kansojen pariin. Nyt voimme ylpeänä sanoa, että meillä on jo kolme lähettiä!
-EVELYN on kotoisin Nicoyasta ja lähti viime vuonna Missionuorten lähetystyöhön Argentiinaan
– CIRIELLE on myös kotoisin Nicoyasta ja oli tänä vuonna Ruotsissa koulutuksessa ja nyt kokee kutsun palata sinne lähetystyöhön pidemmäksi aikaa
– VIVIllä on ollut selkeä kutsu Lähi-Itään jo pidemmän aikaa. Nyt hänet on hyväksytty koulutusohjelmaan, mikä pyöritetään siellä paikan päällä ja tulee olemaan ensi askel siihen, että hän voi aloittaa siellä pitkäaikaisen työn saavuttamattoman kansan parissa. Vivi on keräämässä kannatusta ja lähettäjiä, jotta voi lähteä syyskuussa.
Henkilökunnassamme on myös yksi työntekijä lisää, joka on täällä nyt valmennuksessa, pitkäaikaisena kutsumuksenaan lähteä Kauko-Itään työskentelemään sen ryhmän pariin, minkä me keskuksena olemme adoptoineet.

Toisaalta jatkuu yleinen ihmisten ja seurakuntien herättely, opetus ja mobilisointi lähetystyöhön. Perheiltojemme ryhmä kävi jo toisella aktiomatkalla Nicaraguassa toukokuussa. Uusi bussimme mahdollisti 32 henkilön osallistumisen ja sen invahissi yhden pyörätuolissa olevan osallistumisen. Neljän päivän matkalla ehti työskennellä satojen lasten kanssa, opettaa naisia, korjata kattoja, maalata, rakentaa keittiön, tehdä draamoja ja vierailla neljässä paikallisessa seurakunnassa! Matka oli taas elämää muuttava ja silmiä avaava kokemus monelle osallistujalle. Syyskuuksi valmistellaan seuraavaa aktiota.
Loppuvuodelle on vielä toive viedä ryhmä Kuubaan, vaikka me emme ole vielä päässeet käymään siellä valmistelumatkalla. Yritämme sekä kerätä rahoja, että tehdä kalenteriin tilaa, jotta voisimme Diegon kanssa sen matkan tehdä ja niin mahdollistaa täältä käsin alkavan ja jatkuvan lähetystyön siinä maassa, mikä niin kovasti tarvitsee apua ja Jumalan lähettiläitä!

Kuvat: Osa Nicaraguan matkalaisista basen edustalla valmiina lähtöön / Diego ja Pastor Pablo

Pastor Pablo
Pablo on pastori yhdessä pienessä kylässä. Hän on oikeastaan ensimmäinen pastori, mihin tutustuimme, kun muutimme Guanacasteen. Vaikutuksen meihin teki se, että hänen seurakunnassaan kävivät kaikki kylän nuoret ja lapset, se oli elävä ja kasvava – ja ulospäin suuntautunut. Pastorin suurin murhe silloin oli, että miten saisi kylän kaivon ja pumpun toimimaan paremmin! Olemme monen vuoden ajan tehneet yhteistyötä, auttaneet seurakuntaa ja kylää eri tavoin. Pari vuotta sitten Pablo sairastui syöpään, kävi hoidoissa ja juuri kun oli julistettu terveeksi, sairastui uudestaan ja monien mutkien kautta päästä löytyi aivokasvain. Pitkän odotuksen jälkeen (julkiset terveyspalvelut eivät ole kovin hyviä, eivätkä ainakaan nopeita) kasvain poistettiin menestyksekkäästi, mutta parin viikon kuluttua sen todettiin kasvaneen takaisin kaksinkertaiseksi. Vasta tässä vaiheessa hänellä todettiin lymfooma, mitä nyt yritetään hoitaa oikein. Pastori perheineen on erittäin köyhä ja täysin huonon julkisen terveydenhoidon armoilla, koska yksityiseen ei ole varaa. Sairauden aikana heillä ei ole ollut mitään tuloja, joten matkat hoitoihin ja sairaaloihin ja ruoat on maksettu ihmeiden kautta. Diego sai ajatuksen kerätä heille rahaa leikkaamalla hiuksensa, jos ihmiset lahjoittaisivat pastorille $1000. Rahat tulivat ja niin pystyimme auttaa heitä kustannusten kattamisessa jonkin verran. Haluamme pyytää rukouksia Pablon puolesta, parantumista! Rohkaisevaa meille on ollut Pablon itsensä asenne, miten hän luottaa Jumalaa ja on antanut Jumalan viedä hänet hengellisesti syvemmälle näiden kokemuksien kautta. Vierailut hänen luonaan ovat aina rohkaisevia ja haastavia!

Perhe ja Priscilla
Viime kirjeessä kerroimme, kuinka kotiopettaja Anna Suomesta oli muuttanut tänne ja asuu kanssamme. Nyt perheemme on taas kasvanut, kun 15-vuotias Diegon siskon tyttären tytär muutti meille toukokuussa. Heillä on vaikea ja rikkinäinen perhetausta ja Priscillalla on mennyt huonosti sekä koulussa, että kotona. Kun perhe oli valmis lähettämään hänet laitokseen, me kutsuimme hänet tänne. Nyt on jo yli kuukausi mennyt ja se on mennyt hyvin! Viereisessä kuvassa Priscilla opettelee tekemään pizzaa. Saimme hänelle hyvän koulupaikan Nicoyasta, joten nyt haaste on opiskella TODELLA kovasti ja selvitä tästä kouluvuodesta. Se vaatii kovaa työtä Priscillalta itseltään, ja meiltä kuskaamista ja päivittäistä apua läksyissä. Ympäristönmuutos, mahdollisuus olla “normaalissa” (voikohan meitä kutsua normaaleiksi??) perheessä, rakastavassa ympäristössä, missä on selkeät rajat, on ainakin toistaiseksi tuonut toivottua tulosta Priscilassa, vaikka kaikenlaiset haasteet ja kapinat ovat tietysti vielä erittäin mahdollisia! Troy, Julia ja Nikkis ovat ottaneet uuden siskon avoimesti ja ymmärtäväisesti vastaan ja ovat omalta osaltaan olleet suurella tavalla auttamassa ja tukemassa häntä. Rukoilethan Priscillan puolesta, ennenkaikkea, että Jumala tekisi hänessä parantavaa ja vahvistavaa työtänsä tämän loppuvuoden aikana, kun hän meillä asuu. Rukoile meille myös viisautta ja sijaisvanhemmuuden taitoa!

Perheemme on kasvanut viime kuukausina viidestä jäsenestä seitsemään, mikä tietysti tarkoittaa täydempää kotia ja enemmän ruokaa, enemmän pyykkiä, enemmän järjestelyjä, elämää, kuluja, melua ja menoa ☺ . Juliakin täytti tässä kuussa 13-vuotta, joten meillä on nyt virallisesti kolme teiniä talossa! Se avaa aivan uudenlaisen elämänvaiheen meille, mutta teinit ovat hauskoja, maailmaa on kiva katsella heidän perspektiivistä ja kommettiensa kautta ja on hienoa nähdä, minkälaisia mahtavia, ainutlaatuisia ja lahjakkaita yksilöitä heistä on tulossa! Julia pääsi kesäkuussa osallistumaan Usalaisen seurakunnan nuorten aktiomatkaan Floridassa ja palasi sieltä entistäkin innokkaampana ja kokien kovaa kutsua työskennellä lasten kanssa. 7-v Nikkis taas kasvaa hurjasti ja on “iso” koulupoika, joka on oppinut lukemaankin. Hän nauttii aktiivisesta elämästään pyöräillen, koripallojoukkueessa pelaten, rumpuja soittaen ja koirien kanssa mellastaen.

Kotikoulu on sujunut hyvin. Annalla riittää haastetta kolmen eri-ikäisen lapsen opettamisessa samanaikaisesti, mutta kyllä kaikki ovat opiskeluissaan edenneet ja pikkuhiljaa sopeutuvat suomalaiseen koulunkäyntiin.
Kuva: Priscilla opettelee pizzan tekemistä

Patsaan palvontaa
Hyvien katolisten tapaan kyläläisemme palvovat maan suojeluneitsyttä, eli pientä mustaa kivistä neitsytpatsasta. Patsasta säilytetään katedraalissa, mikä on pyhiinvaelluskohde. Tässä kuussa sitä kuitenkin kierrätetään eri paikoissa ympäri maata ja meidän kylä sai suuren kunnian vastaanottaa sen ja pitää sen paikallisessa kirkossa yön yli. Koko kylä menee siitä aivan sekaisin, järjestetään juhlamenoja, ilotulituksia ja patsasta kirjaimellisesti palvotaan ja sille rukoillaan. Melkein 17 vuoden ajan tässä maassa olen surullisena seurannut jatkuvaa epäjumalanpalvontaa ja tietysti rukoillut, että ihmiset kääntyisivät sellaisesta Elävän Jumalan puoleen. Kun nyt rukoilitiin ennen tapahtumaa, koin, että minun pitäisi ilmaista ajatukseni kirjoittamalla, joten päädyin kirjoittamaan kyläläisille kirjeen, mikä oli oikeastaan raamattuopetus epäjumalanpalvonnasta, sen seurauksista ja oikean Jumalan rakkaudesta ja kutsusta henkilökohtaiseen suhteeseen. Tiesin, että siitä tulisi reaktioita herättävä juttu, mutta koin selkeästi, että se on tehtävä. Kävin joka talossa itse sen viemässä ja reaktioita alkoi tulla vähän myöhemmin, kun kirje oli luettu. Kiivaimat katoliset suuttuivat ja loukkaantuivat, muut, jotka varmasti jo ennenkin olivat kyseenalaistaneet monia asioita, saivat toivottavasti pohjaa ja suuntaa ajatuksilleen. Toivon, että Jumala käyttäisi kirjettä oikealla tavalla avaamaan kyläläisten silmiä ja ohjaamaan heitä luokseen.

Tätä kirjettä ei voi kirjoittaa ilman mainintaa Costa Rican mahtavasta menestyksestä jalkapallon mm-kisoissa! Diego on aina horjumatta uskonut, että taso täällä on hyvä ja että CRlla on mahdollisuudet olla yksi maailman huippujoukkueista. Nyt se on tapahtunut!!! Pelejä katsotaan täällä yleensä aina porukalla, mitä suurempi porukka, sitä parempi. Meillä oli basella yli 100 ihmistä katsomassa CR-Kreikka peliä, ja vaikka monet meinasivat jännityksestä saada sydänkohtauksia tms, niin juhlinta oli kyllä hurjaa. Joka voiton jälkeen kadut täyttyvät ihmisistä ja juhlinta jatkuu seuraavaan päivään saakka. Mekin ajettiin basen busseilla ja autoilla 100 ihmisen kanssa kylästä toisiin lippuja heiluttaen, huutaen, laulaen, tööttäillen ja välillä juostiin kadulla. HYVÄ COSTA RRRRIIIICAAAAAAAAAA!!!!

Kiitos siitä, että olet mukana työssämme rukouksin ja taloudellisesti kannattaen!

Salla ja Diego ja koko konkkaronkka!

Perheemme kannatustili:
Missionuoret –Youth With A Mission Finland ry, FI16 8000 1670 3434 83 viite:4404
Rahankeräyslupa nro 2020/2013/3284 Missionuoret – Youth With A Mission Finland ry ajalle 14.1.2014-13.1.2016 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta


Kuvat: äiti ja pojat tien penkalla odottamassa basen bussin korjaamista/ Julia lähdössä ensimmäistä kertaa yksin lentomatkalle / Nikkis lukemassa Bible Time-vihkoa

Spring 2014 newsletter

IMG_3123 IMG_3228 copy
Pictures: The two homes, the two extremes: Guanacaste and Finland

It has been a while since a good newsletter! Please take a moment to read about what we have been doing the past months and what this year looks like to us.

As a conclusion of last year we have to say that it was a year well finished. In the fall we got three new long-term workers to our team, our youth ministry was reactivated and we got to host and organize several camps.

Right after Christmas our fall DTS traveled to their Central American outreach, they worked mostly in Guatemala and Mexico. One of the students returned to work with us on staff this month. She is a worship leader and will be staffing the DTS. She will be on staff and training at our base with the goal to later be sent out to our adopted unreached people group.

And right before Christmas we got our tickets that we had been praying for and flew to Finland for Christmas! It had been 2,5 years since last family visit, so it was a much needed and enjoyed time in our second home country reconnecting with family, friends, supporters and churches, as well as trying to get some rest.


The big move…
During our trip to Finland we were seeking for the last final confirmation and full peace about our move there this coming December – and received it. As a family we feel that God is leading us to move to Finland for a period of about 5 years, with our future plan still being to return and continue to serve in Costa Rica. The biggest motivator for our move is our children; during the next 5 years Troy and Julia are going to be in high school/college age, where they will have to start making major decisions about their future. We feel that they need to discover the Finnish side of their identity, culture and future opportunities, so that the doors will be open for them wherever God calls them in the future. It would be very hard to later move to Finland to study or to live if they had never lived there before. God confirmed many things to us during our visit, for example that we are to continue in YWAM and He also directed us to a specific place to live, just as he did 9 years ago when we moved to Guanacaste.

This move is scary, we are doing it by faith, trusting that God will continue providing for us there as He has here in Costa Rica and open the right doors. It is also exciting, as a family to begin a new adventure with God and to be closer to the other half of our family and relatives. But we are also realizing that it will be a very sad move. We will miss Guanacaste, our village, our missionary community, our friends and Costarican family members very, very much! It is making us sad already to know that in one year we will be far from here…

In the ministry and at the base our move will be a challenge for everyone, since we have always been there to run many things, so now it is time to restructure the base operations, to release new leaders, also to make some changes as well. Our prayer is for God to bring the right people to lead and to serve, so that the ministry can continue growing and multiplying and making God’s dreams a reality in Guanacaste and the nations. And we are seeing it happen!

As an answer to many years’ prayers, we now have a pastor in training for the local church that our family nights have begun. They are a local family with three children that have already joined us at the base and will do the fall DTS. We are also starting to train a group of about 7 families for church leadership and base support. And yes… we do have a couple that has accepted the challenge to become the next base leaders! They are Kimmo and Laura Sarajarvi, who have served with us in base leadership for three years already. We are thankful to see how God is moving the pieces and gently helping us as a family and a base to go through the transition.

As you might guess, our main goals for this year are to train workers and leaders and to strengthen the existing ministries and base structures. We are also working on getting our house ready to rent it out, and figuring out what to do with our possessions. It is a busy year!

We rejoice in the staff team of 11 people! Nine years ago this was a dream. We have skilled people with great hearts for God, committed to the general base vision and also each one serving God in their own individual areas of call and vision. We now have an active youth ministry, Drummers for Jesus – ministry, ministry with local women, three courses for young mothers about to start, English teaching, tutoring the local elementary school students, an expanding childrens’ ministry and together we continue distributing Bibles house to house (almost 30 000 Bibles distributed in Guanacaste!), receiving short-term teams and ministering with them in communities and schools, hosting the growing Monday night meetings at the base. In September we have our next 5-month Discipleship Training School starting. Praise God for everything that is going on!
Pictures: Bible Distribution!

One of the things that we are establishing are short-term mission trips for locals, especially the members of our own church plant. Last fall we did our first missions trip to Nicaragua. Last weekend was the second one and in September will be the third. For late fall we have a trip planned with a smaller group of people to a country that cannot be mentioned by name for security reasons. We (Diego and Salla) are going to do a preparation trip there in June to build relationships and to confirm what type of ministry can be done and to find out more about opportunities. We need to raise $1500 for this trip, would you like to help us with a donation?

Nicaragua outreach, missions!
Last weekend Diego, Julia and Nic Markus went on the missions trip to Nicaragua with 28 local people from our home communities. We are so thankful to God for our new bus, that makes these trips possible for so many people! The bus even has a lift for wheel chairs, so we were able to take a girl in a wheel chair to whom serving God in a foreign nation was only a distant dream before.
The team rebuilt a roof for the YWAM base in Nicaragua and a kitchen for a poor family that prepares food to sell as their only source of income. They also worked with about 200 children and visited three different churches. The trip was short, but life-changing for many of the participants. They had to trust in God and raise $130 each, which is a lot of money or even an impossible amount for some. They made what was possible for them and saw God work miracles to provide for all of them to go. Seeing and meeting needs and feeling God’s heart for the nations changes the way you see God, yourself and live out your Christianity. So we have an excited group of people who want to serve more and get more involved. This is the beginning of the vision we have to see hundreds of people from Guanacaste going out to the nations as missionaries.

Another piece of exciting news is that Vivian, one of our long-term local staff members has been accepted to a School of Strategic Missions. She has a call to be a missionary in one of the largest unreached nations in the world and this specific school is run in this same country. So she is taking a step of obedience to follow God’s call, but she is also getting further training to fulfill her call. She is leaving in September and needs to raise a lot of money for this. If you know Vivi, or even if you don’t, and would like to be part of her sending team, please get in touch with her or with us.
IMG_3240IMG_3196 copy
Pictures: A visiting team having their debrief time at the base and a local girl receiving tutoring in math

As a family we made a big change this year by taking the children out of the local school where they have been for the past six years. We decided to start them already in the Finnish school curriculum and the Lord provided a wonderful Finnish girl, Anna, as a tutor for them. So Anna is living with us until the end of the year and the children study at home. So far it has worked out well, even though they are starting to miss spending more time with their friends from school. Fortunately we still live here, so they can still see friends and continue in the same sports and hobbies as before.

Prayer Requests:
– The process of leadership transition at the base. Base needs: donations for Bibles, the bus and supporters for our local staff members. More staff members to fill all the needs and to make growing and expanding vision and ministries possible.
– The family nights that are turning into a formalized local church during this year. All the new believers that are coming.
– Wisdom, time, skill and money to be able to do all the work our house needs before we move. And the right people to live in it while we are gone.
– The finances for the pre-mission trip in June
– Diego is traveling to Honduras to Central American base leaders’ meetings during the first week of June
– Julia’s 13th birthday gift is a trip to the States to participate in a junior high missions trip with our good friends and their church. She will be gone June 7-18 and she is really excited! Pray that God would use her in Dayton Beach, Florida!

June 5-15 we have an open outreach. Anyone is welcome to come and join us to do ministry in the villages for 10 days, which also includes training and a free day trip. Please contact jucumguanacasteatgmaildotcom if you are interested!

Thank you for your continuous prayers and financial support to our family! You are a part of a transformation that is taking place in Guanacaste!

Pääsiäisenä 2014

Tässä on jo maaliskuussa kirjoitettu kirje, mutta vasta nyt saan sen laitettua sähköisesti eteenpäin:

Olimme Suomessa 9 viikkoa joulu-helmikuussa. Kiitos monille teistä tapaamisista, avusta, tilaisuuksien järjestämisestä, kahveista, vieraanvaraisuudesta ja vaikka mistä! Tänne palatessa sitä aina miettii, että miten ne Suomessa kertyneet kilot saisi karistetuksi… Nautimme Suomessa olosta, vaikka talvi vähän meidän odotukset pettikin.

IMG_3228 copy
COSTA RICASSA: (Kuvassa iltapäivämaisema kotimme edessä)
Suomesta paluun jälkeisen kuukauden aikana olemme vastaanottaneen yhden aktiotiimin, osallistuneet Herediassa massiiviseen Raamatunjakoon (1700 Raamattua yhdessä viikonlopussa), pitäneet keskuksemme henkilökunnan retriitin, käyneet King’s Kids leirillä ja aloittaneet kaikenlaiset arkiset hommat niin basella kuin kotonakin. Hyvä uutinen on, että nyt Costa Ricassa on jaettu Raamattu jo 100 000 kotiin ja että taas uudesta naapurikylästä ihmisiä haluaa tulla bussilasteittain meidän maanantain seurakuntailtoihin. Nyt ihmisiä tulee säännöllisesti kuudesta lähikylästä ja jotkut omalla autolla vielä kauempaakin.

Mukana elämässä…
Viime viikkoina olemme saaneet olla mukana niin surullisissa kuin iloisissakin elämäntapahtumissa. Yhtenä viikonloppuna kuoli tapaturmaisesti kolme miestä. Diego oli jutellut ja kertonut pelastuksesta Jeesuksessa yhdelle miehelle vain muutamaa päivää aikasemmin, mutta tämä ei ollut asiasta kiinnostunut. Surullisten sydämiemme rukous ja toive ympärillä oleville ihmisille on “ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän”. Toisaalta olemme saaneet jutella kymmenen vuotta yhdessä asuneelle pariskunnalle Jumalasta ja avioliitosta ja nyt ovat häävalmistelut meneillään. Ja tänään lainaamme autoamme perheelle, joka on yhdessä päättänyt tehdä uskonratkaisun ja ajaa sukulaisten seurakuntaan kastettavaksi huomenna. Viikonlopun aikana olemme myös saaneet auttaa Dimasia ja Adrielaa kolmen lapsensa kanssa muuttamaan, kun he päättivät muuttaa kyläämme, tulla keskuksemme työhön mukaan täysipäiväisesti ja tulla syksyn opetuslapseuskouluun!

Suomalaista koulua!
Suuri muutos arjessamme on se, että lapsemme eivät enää matkusta Nicoyaan kouluun, vaan käyvät sitä kotona! Jumala järjesti meille espoolaisen Annan kotiopettajaksi täksi vuodeksi, joten nyt kaikki kolme siirtyivät suomalaiseen koulujärjestelmään. Yläkerran vierashuone muutettiin luokkahuoneeksi ja koulua on arkisin kahdeksasta yhteen. Nic Markus on ensimmäisellä luokalla, Julia seitsämännellä ja Troy yhdeksännellä.

Muuttomme Suomeen vuodenvaihteessa on varmistunut ennen kaikkea sen takia, että koemme Jumalan sen meille osoittaneen ja varmistaneen. Siihen liittyy suuri määrä kysymyksiä ja käytännön järjestelyjä molemmissa päissä. Suurin syy muuttoon on se, että lapset saisivat asua ja opiskella Suomessa. Haluamme heidän oppivan, mitä tarkoittaa olla suomalainen ja että heillä olisi tulevaisuudessa ovet auki myös siihen maahan ja kulttuuriin – onhan sekin heidän kotimaa ja osa identiteettiään. Se, mitä me aikuiset tulemme tekemään on rukouksen alla, mutta siitä lisää sitten kun se on ajankohtaista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulemme asumaan Lempäälässä.

Muutto on iso ja vaikeakin asia koko perheelle. Olemme rakentaneet elämämme tänne, joten Suomeen muutto on iso uskon askel ja monet asiat tulee siellä aloittaa aivan nollapisteestä. Koemme asiasta rauhaa ja innolla sitä odotamme, mutta toisaalta nyt jo alkaa mielen täyttää haikeus, koska rakastamme elämäämme, ihmisiä ja työtämme Guanacastessa. Uskomme tulevaisuudessa palaavamme tänne, ajattelemme olevamme Suomessa 3-5 vuotta.

VUOSI 2014:
Muuttosuunnitelmat ohjaavat meidän tämän vuoden töitä, tavoitteita ja prioriteetteja. Yritämme vahvistaa keskusta ja meidän nykyistä henkilökuntaa työn jatkamiseen. Haluamme muuttaa perheillat viralliseksi seurakunnaksi. Haluamme organisoida keskuksen rakenteen sellaiseksi, että se toimii ja voi jatkaa kasvua. Haluamme jättää hyvän pohjan eri työmuodoille, esim. äitiysprojektille, raamattuprojektille ja uuden keskuksen rakentamiselle niin, että muut voivat niitä jatkaa. Haluamme luoda kontaktit ja suunnitelman lähetystyöntekijöiden lähettämiseksi täältä niihin maihin, mihin tähän asti olemme kutsun kokeneet (Nicaragua, Kuuba, Lähi-Itä ja Kauko-Itä). Haluamme rohkaista, opettaa, antaa kaikkemme niille ihmisille, jotka ovat työmme hedelmänä alkanet uuden elämän Jeesus Herranaan ja niille, jotka ovat vastaanottaneet haasteen lähteä lähetystyöhön ulkomaille tai tulla tekemään työtä keskuksemme kautta.
IMG_3196 copy

Kuvat: 1)Paikallinen tyttö harjoittelemassa matematiikan laskuja meillä 2) Vanha mies, joka sai Raamatun ja alkoi sitä heti lukea 3) Raamattujenjakoryhmä: Suomi, Costa Rica, Kanada, Kolumbia ☺


Kuva: Aktiotiimi keskuksella työpäivän jälkeisessä palaverissa.

Halu ja pyyntö on, että Jumala kutsuisi vielä lisää hyviä, sitoutuneita ja taidokkaitakin ihmisiä Guanaasten Missionuorten tiimiin tämän vuoden aikana. Haluaisimme lähteä kevein sydämin, tietäen, että työ jatkuu käsissä, jotka voivat viedä sitä vielä paljon pidemmälle kuin me.

Aktiomatkat ja Kuuba:
Alkava seurakuntamme (perheillat) suunnittelee tälle vuodelle kolmea aktiomatkaa. Kaksi niistä on Nicaraguaan, missä työtä jatketaan samoissa paikoissa, missä sitä aloitettiin viime vuonna. Nicaraguan matkat ovat ajallisesti ja taloudellisesti monille mahdollisia ja hyvä ensiaskel lähetystyöhön. Olemme kokeneet kutenkin, että tänä vuonna meidän tulisi tarjota mahdollisuus myös seuraavan askeleen ottamiseen. Kuubasta tuli meille avunpyyntö, kutsu tehdä siellä työtä. Kuuba on ollut sydämellämme KAUAN! Diegon ja minun haaveena oli päästä sinne 10-v tai 15-v häämatkalle ja samalla tutustumaan maahan, kulttuuriin ja mahdollisuuksiin siellä, mutta kumpikaan matka ei onnistunut. Nyt olemme suunnittelemassa “omaa” matkaa touko-kesäkuulle, jotta voimme valmistaa ja suunnitella aktiomatkan lokakuulle. Tarvitsemme $1500 ensimmäistä matkaa varten. Jos olet kiinnostunut osallistumaan, rahat voi lähettää normaalin kannatustilin kautta, mutta ilmoitathan meille, että ne ovat nimenomaan Kuuban matkaa varten.

Avoin aktio kesäkuussa:
Kesäkuun 5-15 päivä keskuksemme järjestää “avoimen aktion”, eli siihen saa tulla osallistumaan kuka tahansa mistä maasta tahansa. Siihen kuuluu lyhyt koulutusjakso ja sitten käytännön lähetystyötä, kuten Raamattujen jakoa, lapsityötä, yms, täällä Guanacasten alueella. Lopussa pääsee virkistysmatkalle tulivuorelle tai rannalle. Tämä on hieno ja helppo mahdollisuus sinulle, jotka olet haaveillut Costa Ricasta tai lähetystyöstä, mutta tilaisuutta ei ole vielä tullut. Hinta $700 + matkat. Englanninkielentaito hyödyllinen. Ota meihin yhteyttä, jos olet kiinnostunut!

Haluamme kutsua teistä jokaisen olemaan tämänkin vuoden mukana siinä, mitä Jumala elämämme ja työmme kautta tekee täällä Costa Ricassa! Esirukoukset ja taloudellinen kannatus ovat edelleen yhtä tärkeitä kuin aina.

Siunattua pääsiäistä ja kevättä!

Tammikuu 2014 – Suomessa!!

Siunattua Uutta Vuotta ja suurkiitos siitä, että olette kulkeneet vierellämme taas yhden vuoden lisää! Meidän työmme on myös teidän työtä, mitä teette rukoilemalla ja taloudellisesti kannattamalla. Viime vuosi oli mahtava vuosi, jolloin saimme mennä harppauksin eteenpäin Ju‐ malan Sanan ja Valtakunnan viemisessä Costa Rican Guanacasteen – kiitos siitä teille!

Loppusyksy Costa Ricassa oli varsinaista loppukiriä, että saimme kouluvuoden päätökseen, Julian ja Nikkiksen valmistujaisjuhlat ja seremoniat käytyä. Lisäksi basella pidimme Kings Kids – ja nuorten leirin sekä kansallisen työntekijöiden viikonlopun. Kodin laittaminen lähtökuntoon, pakkaaminen ja tuhansilta tuntuvien muiden työ‐ ja henkilökohtaisten asioiden hoitamista kesti aivan viime hetkeen saakka. Niin siinä kuitenkin kävi, että Jumala järjesti rahat, liput ja muutkin asiat niin, että joulukuun puolessa välissä selvisimme New Yorkiin myöhässä olleella koneella ja sieltä vuorokauden myöhässä Suomeen!

IMG_2566 IMG_2712

IMG_2776 1)  Diego opettaa Kings Kids leirillä 2)  Basen uusi bussi ja sen invahissin kokeilu 3) Julia valmistui 6. Luokalta (TOSI iso juhla CR:ssa) ja Nikkis eskarista

Suomessa olemme tähän mennessä enimmäkseen viettäneet aikaa sukulaisten kanssa, juhlineet suomalaista joulua ja uutta vuotta, sekä kovasti yrittäneet nauttia Suomen talvesta, mikä on ollut hieman vaikeaa näin vähin lumin… Onneksi saamme olla täällä pari kuukautta joten uskomme lumen ja pakkasen vielä löytävän meidät.

Haluamme Suomessa olon aikana sekä levätä ja irtautua työasioista, että hyödyntää mahdollisuutta pitää tilaisuuksia, vierailla, kertoa työstämme ja hoitaa kaikenlaisia työhönkin liittyviä asioita. Työmatkan Norjaan jo ehdimme tehdä ja ehkä teemme toisen vielä Viroon. Meillä oli mahdollisuus kokoontua sekä Norjan Raamattuseuran että Suomen Pipliaseuran kanssa ja kertoa raamattujenjakotyöstämme siinä toivossa, että he lähtisivät jollain tavalla projektiin mukaan.

Meistä olisi mukava tavata monia teistä tammi‐ ja helmikuun aikana. Tapaamisia järjestämme mielellämme Luumäellä, pääkaupunkiseudulla,Tampereella, ja muuallakin mahdollisuuksien mukaan. Meihin saa parhaiten yhteyden sähköpostilla taisilva(at) tai puhelimitse: 044‐2104039.

Olemme myös mukana seuraavissa tilaisuuksissa, minne olette tervetulleita:

Luumäki 19.1

Seurakuntakeskus, lähetystilaisuus jumalanpalveluksen jälkeen

Helsinki 26.1

Malmin Saalem, Lattari‐ srk, klo 14.00. Tilaisuus espanjaksi ja suomeksi.

Langinkoski 10.2

klo 14 Lähetysjuhla Langinkosken kko, Klo 18 Nuorten Messu, Ruonalan kko

Tämän matkan aikana etsimme myös varmistusta ja suuntaa ensi vuoden aluksi suunnitellulle Suomeen muutollemme. Siihen liittyy sekä Costa Rican, että Suomen päässä paljon kysymyksiä, mihin pikku hiljaa pyydämme ylhäältäpäin selkeää johdatusta ja vastauksia. Nyt yritämme saada jonkinlaisen ymmärryksen koulu‐, työ‐ ja asumismahdollisuuksistamme Suomessa.


‐ Keskuksemme opetuslapseuskouluryhmä aktiossa Guatemalassa ja Meksikossa. Turvallisuutta, johdatusta ja iloa käytännön lähetystyön tekemiseen!

‐ Meille lepoa, virkistystä, pakkasta, lunta, terve‐ yttä yms. Suomessaoloaikaan

‐ Kontakteja ja sponsoreita Raamattuprojektiin ja uuden basen rakentamiseen

‐ Kaikki tämän vuoden suunnitelmat, projektit ja matkat, mutta niistä lisää seuraavassa kirjeessä.

‐ Paluumme Costa Ricaan on 25.2.

Siunattua Armon Vuotta 2014 ja toivottavasti tapaamme!

IMG_2804 IMG_2690
Kuvat:1)  New Yorkin jäätävässä kylmyydessä kävimme tutustu­ massa Rockefeller Centerin kuuluisaan joulukuuseen 2) Baselle tehtiin perinteinen saviuuni. Troy paikkailee auringon kuivaamaa savikerrosta.


November 2013: Thankful Hearts

IMG_1704 IMG_1653 IMG_1685

Pictures: Nic Markus started finnish first grade by homeschooling – Part of YWAM Costa Rica staff at our National Staff Training – A friend on the village road. It’s a boa and not poisonous.

It is a joy to be able to report to you some of the things that God has been doing in Guanacaste and in our ministry this year. We are very thankful for your partnership, for the many prayers said for us around the world and for the financial gifts given to make all this possible.


Summer with teams: We had another very busy summer hosting short-term outreaches. Even though most of our long-term staff members were on furlough, vacation or sick leave, God sent volunteers to be a huge help and share the workload. We had teams during the whole summer until the first week of August, we hosted a total of 100 short-term team members that worked in about 15 different communities taking the Bible to homes, in evangelism, sports, children’s ministry, youth work, building a church, women’s ministry etc. We heard many testimonies of the team members themselves of how God had spoken to them during their outreach, or challenged them, or how they had learned things that would change their lives. Praise God! That is what we are here for. And the local impact was of course obvious; there were people who heard and accepted the Gospel for the first time, who were healed or set free, who received teaching and instruction they needed, others just love and compassion they needed.


Learning to slow down: We face the continual challenge to re-align our work schedule so that we can slow down a little, have more time to rest and to spend as a family. In the middle of the busiest season in July Diego had another heart related heart arrhythmia crisis. He was in observation in the local hospital and then we had to pay a private doctor and run some better tests in San Jose. Thank God he is better now, but he really needs to lower stress, rest more, exercise more and eat better. Especially in the summers with teams we get really busy, but at the same time it is a season we all love, even our children, so we find it difficult and challenging to learn how to slow down. However, since September with things slowing down for the fall, it has been more possible for us to maintain a regular schedule. We need to somehow get better at this. Please continue to pray for this as well as for finances for medical needs and recreation as a family.


Bible Distribution: In September we received a shipment of 2500 Bibles in Spanish and 500 in English (for the bilingual beach areas). Part of them still have to be paid for, so we need to continue raising funds, but now we have enough Bibles to work freely for the next months! We go out weekly to distribute Bibles and take the Word of God to people who have never had it before. We would love to see more local church participation in this, so that we could see even thousands of Bibles being distributed each month. Right now we are not there yet, but even little by little, the Word is going out! More countries are joining the project, including Brazil in December (their goal is 50 million Bibles!) and Dominican Republic starting next year! Here in Costa Rica we have distributed 85 000 Bibles. And to finish the province of Guanacaste we still need 90 000 more Bibles! A fun challenge; you are very welcome to be part of this J!


Base construction: The plans that EMI (Engineering Ministries International) team made for our new base are ready! This weekend our board of directors will review local engineer proposals to process the plans with local authorities and to get the building permits. This process will take some months and we are now starting the fund raising campaign for construction. We need a lot of wisdom, creativity, skill and contacts for that; we really don’t know how to raise that much money or how to build a building like that, but we definitely know that the ministry needs the new building soon! We are totally out of space in our current building, we are limited our ability to function and host ministry activities. We don’t even have enough room to host our Monday night meetings (impatiently waiting for the dry season to start so we can meet outside). Please pray for this challenge!


New people: At the base we have the joy of having three new full-time and long-term staff members that have recently joined us. Two are locals and one is from the States. Ana helps in the kitchen and is currently running our two kids’ clubs. Josue is staffing the DTS and starting to work with local youth. Jamie is a health educator and is working with the Seeds of Life program with young mothers. It is a huge blessing and encouragement that God calls and sends other people to join us in ministry!


To the nations: In September we started another DTS at our base with five students from Costa Rica, the States and Switzerland. Their lecture phase is about half way done now and in January we will send them on outreach to Guatemala, Belize and Mexico. What a privilege to be able to say that, that we are sending people from here to the nations! There is another girl from Nicoya that left last month to serve with YWAM Argentina and we were able to pray for her in our family night. And Diego took a group from our family night to an outreach in Nicaragua for a weekend! Many of the participants are new Christians and they are already learning to take part in the Great Commission; what a great process to be part of!


Teaching: This fall we are teaching in two different Discipleship Training Schools on the topics of The Father Heart of God (Diego), Intercessory Prayer (Salla) and Evangelism (Salla). We want to work together with God to give impactful and life changing teachings to young people who long to be trained and discipled.


Family: Our children are successfully finishing up another year of school, basketball and ballet (you can guess who is doing what J). We are very proud of them! It is beautiful to see them grow up, to see the individual ways God is reflected in them and how they are starting to understand God’s purposes for their lives. We have been going to King’s Kids camps in Heredia one weekend every month, which has helped them to grow in their relationship with God and to build strong Christian friendships. This year is the last one they are going to school in Nicoya. Next year they will be studying here at home with a teacher from Finland and the year after that our plan is still to move to Finland, so they will be going to school in there.


IMG_1781 IMG_1565 IMG_1741

Picures: A team sharing with boys while distributing Bibles in a local neighborhood – A team building a church – In a meeting with an EMI engineer Daniel and a local architect

How do we see God at work?


1. People coming to the Lord: One of the recent testimonies is a young man in our own village who was abandoned by his family when he was about 12 years old. Since then he has been working for different farmers who give him a room to sleep in. Now he is about 22 and his girlfriend is pregnant, but left him because he drinks and is aggressive. Salla counseled the girl and together with her prayed for a miracle in him, even though she said that he would never change. About a month later Diego had the privilege of leading him in prayer to accept Christ. Please pray for the follow-up and discipling process.


2. Provision: God shows in practical ways that He backs us up. When we don’t have money, in some miraculous way it comes in. When we don’t have food, he sends us food. When we need workers during a busy time, he sends them to us. When we don’t have strength or excitement for ministry, He fills us up again and it feels like the first day ever. When we don’t have answers, he gives them to us. When we feel discouraged, he sends someone to visit or encourage in other ways. We see this in small ways and big ways day by day. God is so amazing and his provision is evident in our every day ministry and personal lives. We praise Him for that!


3. Testimonies: In our weekly family nights we pray for needs and share prayer requests and prayer reports. We hear things like: “Our lives have changed so much. We continue having the same challenges as before, but now we have so much peace and joy, we pray together as a family, we know God will take care of us. And he answers our prayers; we prayed for a job and now we have one, or we needed medical help and now we have some.” Or we hear about one local family that is being discipled responding to a need of another one! Or a healing taking place with one of the groups going out from the base to distribute Bibles to homes! We see and hear constant testimonies of God being at work in the lives of the people we are reaching. The group of people that meets every Monday night at the base to hear the word continues growing in size and in faith; that is just amazing!!



Other prayer requests and needs:


Finland: Our family is half Finnish and we haven’t been there for two-and-half years. We are planning on taking a vacation/furlough there from December to February. God provided for the tickets and we are really excited about going to see family, friends, supporters, winter, and snow and to get to spend Christmas in Finland! Please pray for our time there, we need extra provision to cover costs both in Costa Rica and in Finland during the trip and we hope that even though it will be mixed with lot of ministry activities, that it could also be a time of rest and disconnection.


House: Due to the earthquake last year as well as poor architectural and engineer design of our house, a part of the house is sinking. We need to have it checked and fixed as soon as possible. So we need a good engineer to tell us how to fix it and then get the skilled workers and the resources to be able to fix it well. Right now we haven’t even been able to find an engineer to come and look at it. Soon the rainy season will change into dry season so there is even more ground movement expected that will probably not help the situation much, so we would love to be able to fix this soon!



THANK YOU for your prayers and financial support! We need both and encourage you to continue doing both! If you would like to donate for our special or regular needs/expenses, see the details on the website under “donate”.IMG_1696 IMG_1699Pictures: Us with Evelyn, who is now serving with YWAM in Argentina – At the vegetable market


Herätystä ja varkaita



Costa Rican Missionuorten henkilökuntaa koulutuk­sessa



Nic Markus on aloitta­nut suoma­laisen 1. luokan kotikoulu­na



Boa­käärme nauttimassa sateesta kylätiellä

Tuntuu ihmeelliseltä, että Jumala lähetti juuri meidät tänne tekemään työtään, tekemään Häntä tunnetuksi, ruokkimaan lampaitaan ja auttamaan heitä löytämään Jumalan tarkoitus ja suunnitelma. Olemme työskennelleet, rukoilleet ja odottaneet vastausta uskoen Jumalan haluavan tehdä täällä suuria asioita. Nyt kun hedelmää alkaa tulla, tulee kyvytön olo. Sitä ajattelee, että tässä maailmassa olisi monia muita paljon kyvykkäämpiä ihmisiä hoitamaan tämä tehtävä. Mutta Jumala sanoo, kuten sanoi Moosekselle: ”Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa…ja neuvon teille, mitä teidän tulee tehdä.” Varmaankin kaikkein eniten olemme kasvaneet riippuvaisuudessa Jumalaan. Ja senkin olemme huomanneet, että Jumala enemminkin kysyy:”Oletko halukas?” kuin “Oletko kyvykäs?”. Jokatapauksessa on aivan mahtavaa nähdä aitoa nälkää Jumalan puoleen, pimeydessä vaeltavien ihmisten tuleminen valoon, herätystä, muutosta, aitoa Jumalan työtä ihmisten elämässä. On etuoikeus voida todistaa tätä ja olla tässä mukana!


Syyskuukaudet ovat olleet erilaisten Missionuorten tapaamisten aikaa. Diego ja Kimmo pääsivät mukaan maailmanlaajuiseen Meksikon‐ konferenssiin, missä kokoontui 800 Missionuorten työntekijää ympäri maailman. Elokuun lopulla meillä oli San Josessa 4 päivän koulutus kaikille tämän maan Missionuorten työntekijöille, vieraspuhujana oli argentiinalainen Alejandro Rod‐ riguez. Viime viikonloppuna olimme koolla Herediassa kaikkien CostaRican kolmen työkeskuksen johtoryhmien kanssa. Tuloksena syntyi monia kansallisia projekteja. Tällaiset kokoontumiset vievät aikaa ja rahaa, mutta ovat olennainen osa järjestömme luonnetta ja samalla ravitsevat meitä paljon. Costa Rican tapaamisissa meillä on Diegon kanssa aina jonkin verran suunnittelu‐ ja toteutusvastuuta. Näiden lisäksi olemme perheenä käyneet Herediassa joka kuukauden viimeisenä viikonloppuna lasten King’s Kids leireillä, minkä kautta lapsemme ovat selkeästi kasvaneet ja vahvistuneet uskossaan. Marraskuussa Kings Kids leiri pidetään täällä Guanacastessa.


Syksy on tuonut tullessaan joitakin uusia työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Noin kuukausi sitten alkoi myös uusi opetuslapseuskoulu, missä meillä on 5 opiskelijaa kolmesta eri maasta. Dona Ana on ottanut vetovastuun kahdesta viikottaisesta lasten kerhosta (kids clubista), mikä on mennyt hyvin, vaikka se onkin hänelle uusi, suuri haaste. Vivian, uusi työntekijä Josue ja Sarajärvet vetävät opetuslapseuskoulua. Vapaaehtoisina meillä on suomalais‐ruotsalainen pariskunta ja yksi suomalainen tyttö.

Maanantaiset perheillat jatkavat kasvuaan ja vaikutustaan. Meillä on useita “hyviä ongelmia”, kuten se, etteivät kaikki mukana olijat mahdu basen olohuoneeseen ja ettei meillä ole tarpeeksi tuoleja tai kulkuvälineitä. Olemme kuljettaneet ihmisiä kahdesta lähikylästä, mutta nyt tuli kolmaskin kylä, mistä tulijoita olisi yli 50 joka viikko! Ihmiset myös pyytävät, että voisimmeko aloittaa kokoontumisen sunnuntaisin. Puhumme siis seurakunnan perustamisesta ja se hieman pelottaa meitä, vaikka olemme vuosikausia alueelle seurakuntaa rukoilleet, emme koskaan ajatelleet itse sitä perustavamme. Tarvetta kuitenkin on ja nyt näyttää siltä, että seurakuntakin on jo kokoontuvana yhteisönä olemassa, se tarvitsee vain kaitsemusta ja ohjausta. Vau!! Muutaman viikon päästä Diego vie bussillisen näitä ihmisiä Nicaraguaan lähetysmatkalle palvelemaan köyhiä slummeissa eläviä ihmisiä. Haluamme heidän alusta asti ymmärtävän lähetystyön normaaliksi osaksi uskonelämää. Rukoilkaa kaikkien näiden uusien ja ei‐uskovien puolesta, meidän ja basen henkilökunnan puolesta, jotka vedämme näitä kokoontumisia ja myös Nicaraguan matkan puolesta!



Kau­pan kassal­la


Kaksi ja puoli vuotta on pisin aika, minkä olemme perheenä olleet pois Suomesta sen jälkeen, kun minä 16‐vuotta sitten tulin Costa Ricaan. Nyt on siis korkea aika Suomen‐matkalle! Vaikka emme ole vielä pystyneet ostamaan lippuja, suunnittelemme olevamme siellä n. kaksi kuukautta joulukuusta helmikuuhun. On loma ja haluamme myös kiertää vierailemassa ja kertomassa työstämme mahdollisimman monille. Meihin tai äitiini voi ottaa yhteyttä, jos haluatte sopia tilaisuuksia tai vierailuja tammikuulle. Olemme suurimman osan ajasta Luumäellä ja myös jonkin verran pääkaupunkiseudulla. Muualla vain “tilauksesta”. Talvivaatteita, luistimia, suksia jne huolimme mielellään lainaksi, jos jollakin on sopivia ylimääräisiä.


Täältä Guanacastesta alkanut Raamattujen jako jokaiseen kotiin jatkaa leviämistä. Costa Ricassa siitä on tullut Missionuorten ja paikallisten kristittyjen kansallinen projekti, jonka kautta olemme jakaneet jo melkein 90 000 Raamattua. Nicaraguan ja Panaman Missionuoret ovat jo aloittaneet vastaavan jakelun omissa maissaan muutama vuosi sitten. Joulukuussa projekti aloitetaan Brasiliassa (50 miljoonaa Raamattua!!) ja ensi vuonna Dominikaalisessa Tasavallassa. Missionuorten perustajan Loren Cunninghamin haaste koko maailman kristityille on viedä Raamattu jokaiseen kotiin omissa maissaan tämän vuosikymmenen aikana. Suomessa käydessään tänä vuonna hän haastoi Suomea tekemään vuodesta 2017 Raamattu‐vuoden, minkä aikana Raamattu vietäisiin jokaiseen talouteen Suomessa.

Me jatkamme jakamista tavoitteena Guanacasten 114 000 kotia. Viime viikolla saimme 3000 Raamattua lisää ja jatkuvasti baselta lähtee ryhmiä niitä jakamaan. Viime viikolla 9 nuorta oli viisi päivää kaukaisissa kylissä Nicoyan niemimaan vuorilla, missä jakoivat kävellen 350 Raamattua.



Raamattujen jaon yhtey­dessä tien varrella jutel­laan paikalli­sille pojille


Diegon ollessa Meksikossa alkoi meille ja baselle murtautua yöllisiä vieraita lähes joka yö. Aina onneksi kuitenkin kuulimme heidän tulemisen, joten he eivät ole saaneet mitään varastettua, mutta sitkeästi ovat jaksaneet yrittää. Muutaman kerran olemme soittaneet poliisit, mutta he tulevat hitaasti, sireenit ja valot päällä, joten varkaat ehtivät läheteä karkuun jo ennen kuin poliisit ovat edes autosta nousseet. Toisilla kerroilla olemme yrittäneet itse saada heitä kiinni, mutta aina ovat päässeet karkuun basen takaiseen met‐ sikköön. Olemme saaneet selville keitä he ovat: naapurikylän nuoria, jotka ovat jättäytyneet pois koulusta, eivät tee töitä ja ovat alkanet käyttää huumeita. Nämä nuoret ovat siis olleet rukoustemme kohteena jo kuukauden ja pyydämme, että Jumala näyttäisi meille, miten auttaa heitä. He tarvitsevat ohjausta ja työmahdollisuuksia, mitä täällä on hyvin vähän. Yleisen turvallisuu‐ den ja hyvien yöunien puolesta saa myös ruokoilla!


‐Ensimmäinen rukousvastaus on se, että kansaivälinen kaivosyhtiö, joka oli ostanut puolet kotivuorestamme on nyt yhtäkkiä perunut ja pysäyttänyt koko kaivoshankkeen!!

‐Toinen rukousvastaus on, että olemme löytäneet lapsillemme ensi vuodeksi suomalaisen Anna‐kotiopettajan, joka vaikuttaa aivan Jumalan valitsemalta tähän tehtävään.

‐ Jumala on suojellut meitä pahalta dengue‐ epidemialta
‐ Matkalippurahat Suomeen
‐ Basen rakennusprosessi: Olemme nyt hakemassa rakennuslupia ja myös keräämässä varoja niihin sekä insinöörikustannuksiin. Viisautta ja Jumalan avoimia ovia jokaiselle askeleelle!

‐ Me olemme opettaneet ja opetamme tänä syksynä yhteensä neljä viikkoa eri opetuslapseuskouluissa aiheista sisäinen eheys, Jumalan isänsydän, esirukous ja evankeliointi. Pyydämme esirukousta, että voisimme olla Jumalan käytössä, kun opetamme.

‐ Osa työnäkyämme on varustaa ja lähettää lähetystyöntekijöitä Guanacastesta maailmalle. Nicoyalainen Evelyn, joka kävi op‐koulun Herediassa 12‐vuotta sitten päätti nyt vastata kutsuun ja lähti vähintään kahdeksi vuodeksi Argentiinaan palvelemaan Missionuorten Kings Kids työhön! Rukousvastaus ja ilo, että saimme perheillassa rukoilla hänen puolestaan ja lähettää hänet!

Kiitos taloudellisesta kannatuksesta ja esirukouksista!


Evelyniä siu­naamassa Argentinaan

Pala­verissa arkki­tehdin ja in­sinöö­rin kanssa


Tiimin kanssa rakennettiin kirkkoa