Lasten ollessa koulussa “karkasin” basen kiireistä tänne Nicoyan kahvilaan kirjoittelemaan uutiskirjettä, joka onkin ollut yrityksen alla jo kauan. Samalla juon hyvää tuoretta hedelmämehua.

Keväämme on kulunut normaalin kiireisesti työ- ja koulurutiineissa. Viime kuukaudet ovat kuitenkin olleet erilaiset ja merkittävät, sillä olemme saaneet uusia työntekijöitä! Viiden vuoden jälkeen Jumala on nyt vihdoinkin lähettänyt tänne sitoutuneita työntekijöitä, joilla on jopa kokemusta, johtajuustaitoja, aloitekykyä, innokkuutta ja palveluhenkeä. Meille se on ollut mahtava siunaus ja helpotus, suuri rukousvastaus.
Guanacastelainen Yojhanna aloitti työt maaliskuussa. Hänen tehtävänsä on olla Raamattuprojektin koordinoija. Projekti on kasvanut niin paljon, että se pitää helposti yhden ihmisen kiireisenä täysipäiväisesti. Yojhanna on 31-vuotias ja hänellä on monien vuosien kokemus työstä paikallisten seurakuntien ja nuorten kanssa. Hän on toiminut myös muutamissa yrityksissä hallinnollisella puolella, joten pärjää aika hyvin listojen, karttojen, kuittien ja organisoinnin kanssa.
Kun menimme naimisiin, Diego koki vahvasti, että Jumala on avaamassa siltaa Suomen ja Costa Rican välille ihan muussakin tarkoituksessa kuin vain meidän avioliiton merkeissä. Nyt tämä silta on vahvistunut, sillä Sarajärven perhe (Laura, Kimmo ja Robin) Suomesta on muuttanut tänne pitkäaikaiseen lähetystyöhön. Heilläkin on monen vuoden kokemus seurakunta- ja lähetystyöstä. Sarajärvet auttavat johtotehtävissä ja vastuun kantamisessa, he myös vetävät syksyllä meidän keskuksen ensimmäisen opetuslapseuskoulun.

Kuvassa tämänhetkinen henkilökuntamme.

RAAMATUT
Olemme saaneet juhlistaa ensimmäisten 10 000 Raamatun jakamista. 10 000 Guanacastelaista perhettä on saanut Jumalan Elävän Sanan kotiinsa. Ja se on tapahtunut niin, että joku on henkilökohtaisesti vieraillut heidän luonaan, jakanut Sanaa, rukoillut heidän puolestaan, vastannut kysymyksiin ja opastanut Raamatun lukemisessa. Aikamoisen vaikutuksen tämä projekti on jo tehnyt, mutta pitkä taival on vielä kuljettavana, 84 000 Raamattua on vielä ostamatta ja jakamatta. Seuraava tilaus on kuitenkin jo tehty; kesäkuun ensimmäisinä päivinä saapuvat seuraavat 10 000 Raamattua maahan. Kiitos kaikille projektiin lahjoittaneille!! Uskomme että Jumala saattaa tämän projektin loppuun käyttäen meitä kaikkia yhdessä.

NUORET
Nuorten äitien kurssi on jatkunut tämän vuoden puolella ensin osiolla, missä puhuttiin koulutuksesta ja opiskeluista. Etsimme käsiimme kaikki täällä tarjottavat koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuudet ja niitä onkin yllättävän paljon. Monet tytöistä aloittivat uudestaan yläasteella tänä vuonna, toiset ilmoittautuivat tietokonekurssille ja yksi pääsi kurssille, missä opetetaan ompelukoneiden korjausta.
Kurssin viimeinen osa, joka sekin loppuu jo kahden viikon päästä, on pienyritysvalmennusta. Jokaisen on täytynyt itse valita ja suunnitella joku yritys, tuote tai palvelu, mitä ovat opetuksen myötä kehittäneet.
Nämä pienet askeleet voivat muutta heidän ja lastensa tulevaisuuden. Yksi tytöistä myi ennen kurssille tuloa marihuanaa kaduilla voidakseen elättää kahta lastaan. Kurssi on avannut uusia mahdollisuuksia ja hän vaihtoi alaa. Nyt hän myy itse tekemiään rahapusseja ja käsilaukkuja.

Olen työskennellyt costaricalaisten teiniäitien kanssa jo 9 vuotta. Alusta asti on tietysti ollut mielessä, että miten tärkeää olisi tarjota nuorille hyvää seksuaalivalistusta. Perheiden, koulujen, kirkkojen ja valtion tarjoama seksuaalikasvatus on käytännössä täysin olematonta ja juuri siksi näitä raskauksia on niin paljon. Monet tytöt myöntävät tulleensa raskaaksi tiedon puutteen vuoksi. Nuorilla on paljon kysymyksiä, muttei paikkoja mistä voisi saada kunnollisia, rehellisiä ja faktatietoon pohjautuvia vastauksia. Viime kesästä lähtien meidän keskukselle on avautunut yhä enemmin ovia seksuaalikasvatukseen paikallisissa kouluissa. Kaksi viime kuukautta minä olen käynyt joka tiistai yläasteilla pitämässä seksuaalikasvatustunteja. Se on palkitsevaa, koska nuoret tulevat itse kiittämään ja sanomaan, että vihdoinkin joku tulee puhumaan heidän kanssaan näistä asioista kunnolla. Ja on etuoikeus voida vastata näin suureen tarpeeseen tässä maassa, tehdä se kristittynä ja kristillisin arvoin.

BASE
Jumala on avannut ovia varojen keräämiseen ja rahoittajien löytämiseen basen ostoa varten. Samanaikaisesti kuitenkin suuri ylikansallinen kaivosyhtiö on ostanut basen takana olevan vuoren toisen puolen ja alkavat harjoittaa siellä kaivostoimintaa. Olemme kylän voimin yrittäneet taistella sitä vastaan, mutta se on vaikeaa, sillä yhtiön osakkeenomistajat ovat maan politikkoja, ex-presidenttejä yms. Eli tässä maassa he saavat mitä haluavat. Emme ole täysin varmoja, mitkä kaivoksen seurauset voivat olla, mutta mahdollisesti kalkkipölyä ilmassa ja dynamiittien ääntä. Todennäköisiä ovat myös muutokset paikallisessa ekosysteemissä. Olemme siis suuren päätöksen edessä: ostaako vai eikö ostaa? Rakennussuunnitelmat ovat valmiit ja useita vapaaehtoisia olisi jo tulossa rakentamaan uusia mökkejä basen takatontille, hintakin saattaisi pudota. Pyydämme teitä rukoilemaan kanssamme asian puolesta, että Jumala antaisi meille selkeän vastauksen ja että vaikka ihmiset eivät voisi kaivosta pysäyttää, niin Jumala sen pysäyttäisi, jos se tulee olemaan haitallinen.

Näinä kuukausina base vaikuttaa muurahaiskeolta, ihmisiä tulee ja menee, jokainen sänky on täynnä ja opimme elämään yhdessä pienissä tiloissa. Huhtikuussa basella majoittui n. 50 ihmistä samaan aikaan. Tästä viikosta elokuuhun asti meillä on paljon ryhmiä ja toimintaa, on Raamattujen jakamista, ensiapukoulutusta, koulujen maalaamista, itsepuolustuskoulutusta poliiseille, lapsityötä, seurakuntatyötä, nuorten leiri yms. Onneksi Jumala on lähettänyt työntekijöiden lisäksi vapaaehtoisia ja tulkkeja!

DTS
DTS eli Opetuslapseuskoulu (Discipleship Training School) on n. 6 kk pituinen koulu yli 18-v kristityille, jotka haluavat antaa puoli vuotta oman jumalsuhteen vahvistamiseen ja samalla lähetystyöhön. Koulun ensimmäiset 3 kk on teoriajakso täällä keskuksessamme ja sitä seuraa 10 viikon aktio jossain muussa kohteessa todennäköisesti Väli-Amerikassa. Pariskunnat ja perheet ovat myös tervetulleita! Koulumme täällä on kaksikielinen (englanti ja espanja), mutta kirjallisia tehtäviä voi tarvittaessa suorittaa suomeksi :). Lisätietoja saa sähköpostilla: jucumguanacaste AT gmail.com

PERHE

Troy on varsinainen koripallo- ja jalkapallosankari. Kulkee treeneissä ja peleissä, koreja ja maaleja tekee melkein joka pelissä. Troy on urheilullinen, aktiivinen ja sosiaalinen, mutta jaksaa silti pakertaa koulussa sen verran, että on yksi luokan parhaista pojista. Julia on aloittanut pianotunnit ja haluaisi pelata myös tennistä. Julialta vierähtää helposti tuntikausia omassa huoneessaan piirustuksien ja askartelujen parissa, mutta sitten maistuu myös ulkoleikit, kutenkoirien kanssa juokseminen tai itsetehtyä ralliautorataa ajaminen Troyn ja Nikkiksen kanssa. Nikkis taas on miehekäs 4. vuotias. Häntä ei saa kutsua lapseksi, vaan mieheksi. Kioskilta oltiin ostamassa purkkaa ja myyjä antoi vaaleanpunaisen pakkauksen. Nikkis katsoi sitä, laittoi otsan kurttuun ja sanoi: “Eikun anna mulle miesten purkkaa!”. Nikkis rakastaa työntekoa, oli se sitten siivoamista, haravoimista, ruoan laittoa, rakentamista, kottikärryjen työntämistä, lapioimista tai mitä tahansa muuta. Sellaiset aina voittaa lelut ja leikkimisen.

Olemme edelleen onnellisia omasta kodista, missä saamme rauhoittua perheen parissa, vaikka basella olisi kuinka paljon vilinää. Välillä on vaikeaa löytää perheaikaa, mutta siksipä olemme tänä vuonna erityisen iloisia tulevasta SUOMEN MATKASTAMME!!!! Kuukauden päästä olemme jo siellä. Elokuun 15. pv palaamme takaisin tänne. Kaikki odotamme sitä innolla ja se antaa voimia myös työntekoon, jotta kaikki olisi täällä valmista lähtöämme varten. Nikkis odottaa eniten hiihtämistä ja lunta, eikä suostu uskomaan että Suomessakin voi olla kesä. Troy ja Julia pääsevät suomalaiselle lastenleirille, odottavat serkkujen ja sukulaisten tapaamista ja kaikkea sitä ihanaa mitä Suomessa voi tehdä ja syödä. Diego ja minä odotamme lepoa, taukoa, aikaa ja ihmisten tapaamista.

Edellisen kerran olimme Suomessa näin kauan 3,5 v sitten. Vaikka haluamme ihan pitää lomaakin, niin lähetteinä tärkeä osa kotimaankäyntiä on vierailla seurakunnissa, eri ryhmissä, kertoa työstä, tavata kannattajia ja kerätä lisää kannatusta. Toivomme, että matkan aikana voimme nostaa kannatustamme riittävästi, ettei peruskulujen kattamisen tarvitsisi olla jatkuva haaste ja taakka. Siksi pyydämme teiltä kirjeemme saajilta mahdollisuuksia vierailla luonanne tai tilaisuuksissa, seurakunnissa, missä vaan. Olemme valmiita kiertämään ja matkustelemaan. Meihin voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai äitini kännykän kautta (yhteystiedot kirjeen lopussa).

Kiitos siitä, että olet kulkenut kuluneen kevään kanssamme rukouksin ja taloudellisesti tukien. Toivotamme sinulle aurinkoista alkukesää ja toivottavasti tapaamme Suomessa!

Salla ja Diego
Troy, Julia, Nic Markus

PS. Laura Sarajärvi teki keskuksellemme hienot uudet (joskin englanninkieliset) nettisivut. Tervetuloa tutustumaan työhömme! www.ywamguanacaste.com

YHTEYSTIEDOT:
postiosoite: PO Box 195-5200 Nicoya, Costa Rica,
nettisivut: www.pampa.fi,
sähköposti: silva at pampa.fi
rukouskirjesiht:Leena Kurppa, Linnalantie 5, 54500 Taavetti, 044-2552077
perheemme ­kannatustili: SAMPO 800016-70343483 viite: 4404

Lahjoitukset Raamattuihin: viite 4417
Lahjoitukset basen tonttia varten: viite 4420

Lyhyen matkan, leirin ja kiireen jälkeen on ihana palata Guanacasteen ja osata taas arvostaa kuoppaisia teitä, likaa kynsien alla, apinoiden mölyä, tähtitaivasta, tuulessa kahisevia mangopuiden lehtiä… Tämä on omalla tavallaan haastava, mutta ihana paikka asua. Helppo on ainakin vaihtaa Usan suurkaupungit ja valtatiet tähän!

Joulukuussa juhlimme Troyn 6. luokan päättymistä. Se on täällä suuri tapahtuma, melkein kuin ylioppilaaksi pääsy Suomessa. Oli koko viikon ajan kaikenlaista tapahtumaa ja juhlaa ja sitten lopuksi virallinen tilaisuus, missä jaettiin todistukset. Tässä maassa ylä-asteelle jatkaminen tai varsinkaan ylä-asteen loppuun käyminen ei ole itsestäänselvyys. Troylle se kuitenkin onneksi on ja hän odottaakin jo “isojen” koulun aloittamista. Troy on avoin, aktiivinen ja innokas nuori mies. Rukoillen lähetämme hänet uudelle taipaleelle elämässä, luottaen sananlaskuun 22: 6 “ Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niinhän vanhanakaan (nuorenakaan) ei siltä poikkea.” Jokatapauksessa Troy on tällä hetkellä koulutetumpi kuin monet aikuiset kylässämme, niin uskomattomalta kuin se vaikuttaakin.

Joulukuussa juhlimme toistakin päättöjuhlaa. Teiniäitien kurssin ensimmäinen osa saatiin päätökseen. Aivan kaikki eivät todistusta saaneet, koska eivät olleet jaksaneet käydä kurssilla riittävän ahkerasti, mutta monet saivat. Ensimmäisessä jaksossa keskityimme perheeseen ja terveyteen, tammikuussa alkaneessa osassa kaikki liittyy koulutukseen. Puhumme sekä perus-, että ammattiopinnoista. Tytöt alkavat myös opetella säännöllistä kirjoittamista, päiväkirjatyyppistä, mihin voi kirjoittaa vaikka runoja. Haluamme heidän oppivan ilmaisemaan, mitä elämässä tapahtuu ja mitä pään sisällä liikkuu. Kuvassa todistuksen saaneita tyttöjä.

Jo kolmatta vuotta peränjälkeen vietimme lasten kesälomaa ja joulua täällä kotosalla cowboy- ja rodeo ilmapiirissä. Joulukuun alussa sateet loppuvat, kesätuulet alkavat ja tuovat Wyomingista kristityt cowboyt tänne. Tänä vuonna heitä oli 10. He työskentelivät paikallisilla karjatiloilla noin kuukauden ja tammikuussa järjestimme heidän kanssaan Rodeo-Raamattuleirin Liberiassa. Leirillä oli tänä vuonna 24 osallistujaa ja se meni hyvin, pystyimme parantamaan monia asioita viime vuoden ensimmäisestä leiristä. Aamuisin harjoiteltiin härkäratsastusta, hevosratsastusta, lampaiden lassoamista ja sitomista. Iltapäivisin oli Raamattuopetusta, pelejä ja uintia, iltaisin cowboy-kirkko.

Kaiken kiireen ja lomavieraiden hoivaamisen keskellä yritimme itse viettää vähän joulua ilman suuria odotuksia tai suunnitelmia. Jumala kuitenkin kohtasi meidät väsymyksen, uurtamisen, turhautumisten ja huolten keskellä siunaten meitä oikein jouluisella ja erityisellä huolenpidolla, yllättävillä lahjoilla ja rauhalla. Hän näytti meille konkreettisesti seuraavan raamatunjakeen: “… ei hän unohda teidän tekojanne eikä rakkauttanne, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet hänen pyhiään ja yhä palvelette heitä (hep 6:10). 13 vuoden jälkeen se vieläkin ihmetyttää, miten paljon Jumala välittää, kantaa ja henkilökohtaisella tavalla pitää huolta pienimmistäkin yksityiskohdista. Ja miten Hän pitää huolta lapsistamme.

Tammikuun lopulla vietimme 2 viikkoa Yhdysvalloissa koko perheen kera. Meidät oli kutsuttu puhumaan nuortenleirille ja sen lisäksi kiertelimme puhumassa seurakunnissa ja pitämässä aktiovalmennuksia. Saimme tilaisuuksia kertoa työstämme ja Raamattuprojektista. Ajomaileja kertyi kuudesta osavaltiosta, olimmekin melkein kokoajan liikkeellä. Vaikka matka oli omalla tavallaan rankka ja työmatka sekin, silti se irrotti arjesta täällä Guanacastessa. Troy pääsi NBA-koripalloturnaukseen ja saimme viettää useamman päivän läheiseksi tulleen ystäväperheen kanssa, jolla on samanikäisiä lapsia.

Tässä on meidän tavoitteita ja suunnitelmia tälle vuodelle:

• Jakaa 10 000 – 20 000 Raamattua
• Syyskuun ensimmäinen päivä aloitamme täällä Guanacastessa ensimmäisen opetuslapseuskoulun. Se on n. 6 kk kurssi, jossa vietetään 3 kk teoriajaksoa täällä basella ja sitten n. 10 viikon aktio jossain toisessa maassa. Kurssi on avoin kaikille 18v. Täyttäneille kristityille. Suurin motiivi koulujen aloittamiselle on paikallisten kouluttaminen ja lähettäminen lähetyskentälle, mutta toivottavasti saamme kansainvälisiä ja suomalaisiakin oppilaita!
• Aloittaa basen tontin ostaminen
• Minusta tuli kylämme naisten ryhmän puheenjohtaja. Haluan auttaa ryhmää toimimaan tehokkaasti, tuottamaan ja työskentelemään niin, että siitä oikeasti on hyötyä naisille. Tällä hetkellä käsitöitä tehdään neljänä päivänä viikossa. Tarvitsen viisautta ja ideoita tähän työhön.
• Tällä hetkellä kymmenen aktiotiimiä on jo tehnyt varauksen tänne tälle vuodelle. Suurin osa niistä tulee touko-elokuussa
• Äitiyskurssi jatkuu toukokuun loppuun
• Huhtikuussa tiimiimme liittyy Suomesta Laura ja Kimmo Sarajärvi poikansa Robinin kanssa! He ovat selkeä rukousvastaus ja odotamme heidän tuloa jo kovasti.
• Vastaanotamme vapaaehtoisia 1-3 kk huhti-elokuussa
• Perheenä aiomme viettää kesän Suomessa, yhteensä n. 2 kk. Lasten koulusta ei ole vielä saatu poissaololupaa, joten se olisi tärkeä rukousaihe.

Näillä ajatuksilla ja odottavaisin mielin aloitamme uuden vuoden ja uudet haasteet. Ensi viikolla alkaakin jo lasten uusi lukuvuosi ja harrastukset, eli myös kuskaamiset. Toivotamme sinullekin siunausta, viisautta ja voimia vuoden haasteisiin ja yllätyksiin. Kiitos esirukouksistasi ja taloudellisesta kannatuksesta! Toivottavasti kesällä tavataan!

Costa Rican (Heredian, San Josen ja Nicoyan baset) Missionuorten työntekijöiden viikonloppu Guanacastessa joulukuussa 2010.

Jakamassa Raamattuja Cañalin nuorten ryhmän kanssa

Työntekijät kesä 2010

Luulen, että viime aikoina Suomen ja Costa Rican säät ovat muistuttaneet toisiaan normaalia enemmän. Sadetta, viileää ja pilvistä… paitsi, että täällä on jo alkamaisillaan kuiva ja kuuma kesä, siellä talvi. Useat Väli-Amerikassa ja Karibialla riehuneet trooppiset myrskyt ja hurrikaanit ovat tänä vuonna tehneet paljon tuhoa monessa maassa. Täällä kaksi päätietä, mitkä yhdistävät Guanacasten pääkaupunkiin ovat olleet poikki useaan otteeseen maanvyörymien, -painumien ja sortuneiden siltojen vuoksi. San Josessa erään vuoren rinne sortui keskellä yötä nukkuvan kaupunginosan päälle. Ruumiita löydettiin n 30. Lisäksi lähes koko maassa sortui muita siltoja, teitä, monet alueet tulvivat ja ihmisiä on evakuoitu. Me olemme olleet turvassa, kotimme on kestänyt sateet hyvin. Kylän tie tulvii aina silloin tällöin, välillä menee niin huonoon kuntoon, ettei sitä voi käyttää, sitten sitä korjataan vähän, käytetään kunnes se taas tuhoutuu jne. On kivaa, että joulukuu lähestyy, sateet loppuvat ja teiden kunto paranee. Tällaisen sään hyvä puoli on, että tulvat täyttävät kylän joen kaloilla ja se taas tuo paikalle tavallistakin enemmin lintuja.

Syys- ja lokakuu olivat meille koko vuoden hiljaisimpia kuukausia. Ne tulivatkin tarpeeseen. Olemme käyttäneet aikaa lepäämiseen, koti- ja pihatöihin, lasten kanssa olemiseen, basen keittiön maalaamiseen ja rästitöiden tekemiseen. Syyskuun alussa kävimme pienellä perhelomalla Arenal- tulivuorella. Olemme myös ehtineet olla enemmin mukana oman kylän elämässä, minä tekemässä koruja ja käsitöitä naisten kanssa ja Diego mm. pelaamassa jalkapalloa. Viime viikonloppuna teimme kyläläisten kanssa tienviittoja ja opaskylttejä vaelluspoluille yms luonnonnähtävyyksille. Kylämme suurin pelko on tällä hetkellä ylikansallisen kaivosyhtiön suunnitelma aloittaa kaivaukset ja räjäytykset 100 ha alueella kotivuorellamme. Paikalliset yliopistot auttavat meitä taistelemaan sitä vastaan, toivottavasti menestyksekkäästi.

Syyskuussa aloitimme kauan suunnitellun kurssin teiniäideille Nicoyan keskustassa. Kurssi on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Nicoyan terveysviranomaisten ja yhdysvaltalaisen avustusjärjestön kanssa. Kurssilla on 17 alle 20 v raskaana olevaa tai jo synnyttänyttä tyttöä. Kokoonnumme joka torstai aamupäiväksi. Kurssi kestää toukokuuhun asti ja on jaettu kolmeen osaan: perhe/terveys, koulutus ja pienyrityskoulutus. Minä ja kaksi muuta naista vastaamme kurssin vetämisestä, suunnittelusta ja toteutuksesta, vaikka melkein joka viikko käykin vierailevia opettajia tai puhujia. Ohjelma koostuu luennoista, peleistä, harjoituksista ja lounaasta. Saimme kurssille rahoituksen, joka kattaa suurimman osan kuluista. Tytöt asuvat eri kylissä Nicoyan ulkopuolella ja he joutuvat itse maksamaan vain bussimatkat, n. 1,5 € viikossa. Rahoituksen myöntänyt kv järjestö pitää kurssiamme esimerkillisenä ja ovat pyytäneet meitä jopa kirjoittamaan käsikirjan, minkä kautta vastaavia kursseja voisi viedä muihinkin maihin.

Lokakuun aikana vedimme kaksi Raamatunjakoaktiota. Yhden viikon aikana San Joaquinin kylässä 22 ihmistä tuli uskoon Raamattujenjaon kautta. Mutta kaikella on hintansa… Eräs tyttötiimi oli rukoilemassa yhden kodin emännän puolesta, kun joku seinän takaa heitti mustan myrkyllisen käärmeen heidän päällensä. Säikähdystä lukuun ottamatta heille ei kuitenkaan tapahtunut mitään.

Miksi jaamme Raamattuja, miksi evankelioimme? Vastauksia on oikeastaan kolme: 1) Se on Raamatun käsky (Matt 28:18-28), 2) Se tuottaa suurta iloa (Luuk 15:7, Ap.t.15:3) ja 3) Läheisemme joutuvat ikuiseksi ajaksi helvettiin, jos emme kerro heille Jeesuksesta (Matt 13:49-50).

Raamattuprojektiin on tullut uusia ulottuvuuksia. Me olemme alusta asti ajatelleet ja sitoutuneet Guanacasten provinssin kattamiseen, mutta nyt meidät on haastettu mukaan projektin laajentamiseen. Ensi perjantaina meillä on suunnittelupalaveri, missä tehdään koko Costa Rican kattava suunnitelma. Olemme myös mukana ryhmässä, mikä auttaa muita Väli-Amerikan maita aloittamaan Raamattujen jaon maissaan. Projektia on joka maassa ja alueella viemässä eteenpäin Missionuorten lähetystyöntekijät, mutta yhteistyötä tehdään monien muiden kansallisten ja kansainvälisten järjestöiden kanssa. Kaikenlaisia haasteita on luvassa, mm. Guatemalassa puhutaan espanjan lisäksi 23 alkuperäiskieltä. Näitä asioita mietiskellään perjantain kokouksessa, missä on mukana myös Kansainvälisen Raamattuseuran Latinalaisen Amerikan johtaja.

Joulukuun alussa osallistumme projektin tiimoilta Missionuorten kansainväliseen konferenssiin Hawajilla, minkä tuloksena toivotaan muidenkin maiden ja maanosien innostuvan jakamaan Raamattuja jokaiseen kotiin.

Tulevan vuoden töiden suunnittelu on jo kovassa käynnissä. Monet tiimit ovat varanneet päivämääränsä ensi vuodelle, joulu-tammikuussa tulevat taas cowboyt ja pidämme uudestaan Rodeo Raamattuleirin. Tammikuun lopulla menemme koko perheen voimin Usaan, meidät on kutsuttu puhumaan nuorten leirille ja mahdollisesti kierrämme muuallakin puhumassa ja vierailemassa. Ensi vuonna odotamme vakituiseen työntekijätiimiin lisäystä ja samalla olemme rekrytoimassa vapaaehtoisia erityisesti kesäkuukausiksi. Itse suunnittelemme viettävämme ensi kesän Suomessa. Lapset odottavat sitä jo SUURESTI! Basen kannalta ensi vuoden suurin uutinen on DTS- kurssien aloittaminen täällä Guancastessa. DTS (Discipleship Training School) eli Opetuslapseuskoulu on Missionuorten 6 kk koulutusjakso, mikä sisältää 3 kk teoriaa ja 3 kk aktion. Työskentelimme näiden koulujen parissa Heredian basella vuosikausia ja nyt koemme oikean hetken koittaneen aloittaa nämä samat kurssit täällä Guanacastessa, vastaanottaen oppilaita muualtakin, mutta tarjota mahdollisuus erityisesti paikallisille nuorille.

Haluamme kiittää sinua esirukouksistasi ja taloudellisesta tuesta! Tämän kirjeen myötä haluamme myös toivottaa hyvää ja siunattua joulunaikaa! Kiitämme kaikkia ystäviämme ja kannattajiamme yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Salla ja Diego

Troy, Julia ja Nic Markus

YHTEYSTIEDOT:
postiosoite: PO Box 195-5200 Nicoya, Costa Rica,
nettisivut: www.pampa.fi,
sähköposti: silva@pampa.fi
rukouskirjesiht:Leena Kurppa, Linnalantie 5, 54500 Taavetti
perheemme ­kannatustili: SAMPO 800016-70343483 viite: 4404
Lahjoitukset Raamattuihin: viite 4417
Lahjoitukset basen tonttia varten: viite 4420