Syksy 2011

Kaksi kuukautta on kulunut siitä, kun saavuimme Suomesta. Nopeasti pääsimme kiinni työ- ja koulurytmiin. Suomessa olo ei onneksi vaikuttanut ainakaan negatiivisesti Troyn ja Julian kouluun, numerot vain nousivat ja itsenäinen työskentely Suomessa oli tuottanut parempaa jälkeä kuin kavereilla täällä.

Paluumme jälkeen olemme mm rakentaneet vessoja kylärakennukselle kylän naistenryhmän voimin, työstäneet naapurikylän klinikan apteekinrakennusprojektia (valtio maksaa farmaseutin palkan ja lääkkeet, meidän pitää rakentaa ja varustaa tilat) ja aloitimme uuden kurssin teiniäideille.

Tällä hetkellä on meneillään vuoden pahimmat sateet. Olet ehkä kuullut uutisissa Väli-Amerikan sateista ja tulvista. Costa Ricakaan ei ole säästynyt kuolonuhreilta, tuhoutuneilta teiltä ja rakennuksilta, vaikkei tilanne olekaan yhtä paha kuin pohjoisemmissa maissa. Aurinkoa ei ole näkynyt muutamaan viikkoon, sadetta tulee yötä ja päivää. Olemme erityisen onnellisia Suomesta tuodoista Nokian kumisaappaista ja kuivausrummusta!

DTS

1. syyskuuta alkoi 5-vuotiaan lähetyskeskuksemme ensimmäinen virallinen kurssi. Missionuorten “peruskurssi”, DTS, eli Discipleship Trainin School, eli Opetuslapseuskoulu. Meillä on viisi paikallista oppilasta täältä Guanacastesta ja kolme Yhdysvalloista (kuvassa oppilaat ja henkilökuntaa). Haluamme koulujen olevan kanava paikallisten mobilisoinnissa kansainväliseen lähetystyöhön ja Jumala vastasi siihen lähettämällä jopa viisi paikallista ensimmäiseen kouluun! Koulu koostuu 12- viikon teoriajaksosta ja 10-viikon aktiosta. Suomalaiset Laura ja Kimmo johtavat koulua, Yojhanna auttaa henkilökunnassa ja Diego ja minä autamme tulkkauksessa ja kaikessa muussa missä tarvitsevat apua. Opetusta on ollut jo 6 viikkoa ja Diego kävi koulun kanssa viikon mittaisella aktiolla Nicaraguassa. Vierailevien opettajien ja Kimmon opetusten lisäksi olemme opettaneet Diegon kanssa aiheista lähetystyö, evankeliointi ja esirukous.

Paikallisille oppilaille kouluun tuleminen on suuri haaste. Seurakunnat eivät tee eivätkä tue lähetystyötä, joten nämä nuoret ovat todellakin tienraivaajia. Heidän kauttaan muut seurakuntalaiset ja pastorit tutustuvat lähetystyöhön ja toivomme, että se herättäisi heidät ottamaan osaa lähetyskäskyyn. Oppilaat eivät kuitenkaan saa seurakunnilta tai seurakuntalaisilta taloudellista tukea, vaan yrittävät Jumalaan luottaen ja muilla keinoin maksaa kurssi-ja aktiomaksuja. Jotkut myyvät omaisuuttaan, he pitävät myyjäisiä, myyvät jäätelöä etc. Olisitko sinä, tuttavasi tai seurakuntasi halukas tukemaan jotain näistä paikallisista nuorista, joilla on kutsu lähetystyöhön? Kurssimaksuun he tarvitsevat vielä 300 – 700€ oppilaasta riippuen ja aktio tulee maksamaan ainakin1500€. Rukouksessa olemme kysyneet Jumalalta aktiopaikkaa, jonka olimme ajatelleet olevan Väli-Amerikassa, mutta johdatus olikin selkeä Argentiinaan! Tällä hetkellä Laura ja Kimmo ovat suunnittelemassa tarkempia paikkoja ja yksityiskohtia. Voit seurata oppilaiden kuulumisia teoriajaksolta ja aktiosta internetistä facebookin välityksellä englanniksi: YWAM Guanacaste, Costa Rica.

Tontti

Jumala oli järjestänyt meille yllätyksen sillä aikaa kun olimme Suomessa. Kuten tiedätte, olemme jo jonkin aikaa yrittäneet ostaa baselle omat tilat jatkuvan vuokraamisen lopettamiseksi ja tarvitsemme kipeästi lisätilaa. Olemme etsineet muita vaihtoehtoja ja myös yrittäneet valmistella ostosopimusta vuokraamistamme tiloista. Asia on liikkunut hitaasti, emmekä ole kokeneet rauhaa muuttaa basea pois kylästämme. Sitten yllättäen Suomesta palattuamme naapurimme tuli heti ensimmäisenä päivänä tarjoamaan meille tonttia, minkä olisimme halunneet ostaa häneltä jo 6 vuotta sitten! Tontti on isompi, parempi ja paljon halvempi kuin nykyinen vuokraamamme paikka ja meillä on mahdollisuus ostaa myöhemmin lisää sen ympäriltä.

Kristillinen järjestö Yhdysvalloista on valmis ostamaan tontin, rahoittamaan rakennuksen ja siirtämään omistuksen asteittain Missionuorille kymmenen vuoden kuluessa. Hallituksemme käsitteli asiaa, teki positiivisen päätöksen ja paperit allekirjoitetaan ensi viikolla!! Tontti on 1 ha loiva rinnetontti kylätien varrella. Siinä on peltoa, kauniita puita ja upea näköala. Tämä on mahtava siunaus Jumalalta ja mahdollistaa työn kasvun, jatkuvuuden ja pysyvyyden alueella! Haaste on kuitenkin suuri. Vesijohtojen ja ojien kaivaminen, tontin aitaaminen, teiden tekeminen ja rakennusten rakentaminen tulee olemaan pitkä ja kivulias prosessi. Näkynä kuitenkin hyvät majoitus-, ruokailu-, opiskelu- ja kokoontumistilat ryhmille, kurssilaisille, perheille ja sinkuille! Jos siis haluat tulevina vuosina käyttää lahjojasi (rakennus, siivous, pihatyö, maalaus…) käytännöllisellä tavalla, niin tervetuloa talkoohommiin!

Kuvassa basen “pikkuiset” DTS-oppilaan sylissä: Nikkis, suomalainen Robin ja naapurin Genesis.

Tarpeita… ja kiitoksia!

Muutama viikko sitten auton kytkinjärjestelmä piti vaihtaa ja eilen illalla siitä meni rikki vielä neliveto. Korjauskulut ovat ylittäneet normaalin budjettimme… Toinen yllättävä meno on, että Diegon silmä pitää leikata. Siinä on auringon aiheuttama siipikalvo, mikä on kasvanut niin suureksi, että peittää sarveiskalvoa ja häiritsee näköä. Lääkäri pyysi myös ostamaan kunnolliset (=kalliit) aurinkolasit. Näiden yllättävien kustannusten lisäksi tulee joulun lisäksi vielä se aika vuodesta, milloin tulee maksaa auto- ja taloverot ja -vakuutukset, sekä lasten kouluun vuosi-, kirja- ja materiaalimaksut sekä koulupuvut. Haluamme kertoa näistä tarpeista, koska normaali kannatuksemme ei riitä näiden kattamiseen. Jos haluat auttaa, voit tehdä sen kannatustilin kautta.

Tälläisten tarpeiden lisäksi riittää kyllä myös kiitosaiheitakin: Julian ei tarvitse enää käyttää silmälaseja, näkö on täydellinen (ei ollut kyllä ennen!!). Ja Nic Markuksen selkään nopeasti kasvanut luomi ei ollut mitenkään huonolaatuinen tai huolestuttava. Viime viikkojen sairaudet, astmat, mahakivut ja mahatauditkin lääkäreissä ravaamisineen ovat nyt ohi!

Tulevien kuukausien suunnitelmia…

Tällä viikolla meillä on 16-hengen ryhmä jakamassa Raamattuja Nambi-nimisessä 400 talon kylässä. Loka- ja marraskuun jatkamme päivittäistä tulkkaus- ja tukityötä DTSän kanssa. Marraskuun viimeisellä viikolla, lasten kesäloman alettua, ajamme koko perhe Hondurasiin sikäläiselle Missionuorten keskukselle opettamaan viikoksi. Ajomatka kestää pari päivää, rukousaiheiksi turvallisuus ja auton moitteeton toimiminen. Joulukuussa DTS lähtee kaukaiseen kylään kahdeksi viikoksi jakamaan raamattuja, sitten pidämme vuotuisen koko Costa Rican Missionuorten lomaviikonlopun täällä kylässämme 16-18 joulukuuta. 19 joulukuuta DTSän olisi sitten tarkoitus lähteä Argentiinan aktioon ja me jäämme tänne, ehkäpä aloittlemaan rakennushommia.

Tätä kirjettä kirjoittaessani on vielä tapahtunut sellainen muutos, että Diegon äiti sairastui ja on ollut viime päivät sairaalassa. Hänellä oli nestettä keuhkoissa, sydämen vajaatoimintaa ja eilen sai myös infarktin. Hän on San Josessa sairaalassa aika huonossa kunnossa, emme tällä hetkellä osaa sanoa miten tilanne tulee etenemään. Pyytäisimme kuitenkin rukouksia sekä äidin että koko suvun puolesta.

Kiitos teille, jotka olette meitä lähettämässä ja kannatte meitä rukouksissa! Olette tärkeitä!

Syysterveisin, Salla, Diego, Troy, Julia ja Nic Markus