Loma!  Edellisestä käynnistä Suomessa on kulunut kaksi vuotta, joten kaksi kuukautta tuntuivat melkein liian lyhyiltä ehtiäksemme tehdä kaikki, mitä halusimme tehdä, tavata ihmisiä ja levätä kunnolla. Olemme kuitenkin saaneet täysin irtaantua Costa Rican arjesta ja työstä, mikä on tehnyt oikein hyvää!

Lapset ottavat mukaansa ainutlaatuisia muistoja Suomesta. Mukavimpia tekemisiä lapsille ovat olleet uiminen ja saunominen mökillä, letut, kalastus, jalkapallo, pyöräily, mustikoiden kerääminen ja serkkujen kanssa leikkiminen. Diego on kesän mittaan vahvistanut paikallista jalkapalloseuraa pelaamalla siinä ja valmentamalla junioreita. Minä olen nauttinut juoksemalla Suomen hyvästä säästä ja lenkkipoluista. Suurkiitos vanhemmilleni, jotka ovat jälleen kerran vastaanottaneet ja hoivanneet meitä, vaikka koti onkin ollut kuin jatkuvassa pyörremyrskyssä verrattuna heidän normaaliin elämäänsä!

Kuvat:Julia mustikassa; niitä poimittiin ja syötiin paljon! Nikkis oppi ajamaan ilman apupyöriä ja olikin pyörän päällä melkein koko kesän! Troy & hauki, siihen ei kommenttia tarvitakkaan!

Varsinkin loppujaksolla olemme kiertäneet puhumassa ja yrittäneet tavata mahdollisimman monia teistäkin, vaikkei aika riittänyt läheskään siihen, mitä olisimme toivoneet. Kiitos vieraanvaraisuudesta seurakunnille ja perheille, jotka ovat ottaneet meidät vastaan!

Tällaiset kulttuurin ja elämäntyylin muutokset tuovat myös kulttuurishokkia. Se näkyy ja tuntuu erilailla, esim. Nic Markus ei suostunut aluksi syömään mitään suomalaisia ruokia, mutta pikkuhiljaa alkoivat jopa perunat maistua. Julia on puolestaan sitä mieltä, että Suomi on ihana unelmamaa, missä mikään ei voi olla huonosti. Troy taas vaatekaupassa ihmettelee, kun täältä ei saa ollenkaan normaaleja shortseja (muoti on niin erilainen). Minä ja Diego (luultavasti myös lapsetkin) yritämme saada jonkinlaisen selvyyden ja järjestyksen kahden kulttuurin erilaisista arvoista, elämäntyylistä, ja sitten vielä omasta paikastamme näissä kulttuureissa, mutta mitään loogista asetelmaa ei synny, vaan kaikki pyörii sekaisin ajatuksissa. Ajan myötä sitä kuitenkin haluaa oppia tunnistamaan ja arvostamaan kunkin kulttuurin vahvuuksia ja nauttia siitä annista, mitä milloinkin saa.

Eräs tämän matkan suurista kiitosaiheista on se, että asiat Costa Ricassa ovat menneet hyvin poissaollessamme! On ollut helpottavaa saada oikeastaan unohtaa, mitä siellä tapahtuu. Jumala järjesti niin, että siellä on nyt ollut riittävästi vastuullisia ja kykeneviä ihmisiä, niin että he ovat ongelmitta hoitaneet valtavan työmäärän lomamme aikana. Tuntuu ihmeelliseltä, että homma pyörii ilman meitä ja näkee nyt senkin, että perustamamme keskuksen historiassa ollaan astuttu yksi askel eteenpäin!

Alamme pikkuhiljaa olla valmiit palaamaan Guanacasteen. Työssämme alkaa uusi vaihe, koska muutaman viikon kuluttua käynnistyy keskuksemme ensimmäinen Opetuslapseuskoulu. Työntekijöidekin lisääntyessä on aika uusia myös rakenteita ja toimintatapoja. Odotamme innolla, mitä Jumala tulee tekemään ja miten hän tulee meitä johtamaan! Pyydämme häneltä viisautta,iloa ja rauhaa voidaksemme palvella Häntä, perhettämme ja ihmisiä Guanacastessa.

Paluuseemme ja loppuvuoteen liittyen pyydämme esirukousta seuraavien asioiden puolesta:

• Koko perheen sopeutuminen takaisin Costa Rican kotiin, arkeen, työhön ja kouluun.
• Työntekijätiimi; työtehtävien jako, yhteys. Että Jumala kutsuisi vieläkin lisää pitkäaikaisia työntekijöitä.
• Minulle kykyä vetää rajoja; erityisesti haluan olla kotona lasten kanssa iltapäivisin,iltaisin ja viikonloppuisin. Kykyä osata järjestää työt niin, että se on mahdollista ja oppia sanomaan ei liian isolle työtaakalle.
• Autot; että ne toimisivat
• Terveys. Olemme edelleen saaneet olla kovin terveitä ja Troyn astmakin voi paljon paremmin.
• Taloudellisen kannatuksen pysyminen tarvitsemallamme tasolla
• Opetuslapseuskoulu. Että oppilailla olisi avoin ja vastaanottava sydän. Paikallisten oppilaiden kurssi- ja aktiomaksut.
• Uusi kurssi teiniäideille, mikä alkaa heti palattuamme
• Yhteistyö paikallisseurakuntien kanssa
• Raamattuprojektin jatkuminen

Yhteys- ja kannatustiedot:

sähköposti: silva (a t) pampa.fi

rukouskirjesihteeri:Leena Kurppa, Linnalantie 5, 54500 Taavetti, 044-2552077

Kannatustili: Sampo 800016-70343483 Silvan perheen viitenro: 4404

Rahankeräyslupa: nro 2020/2011/627 Missionuoret – Youth With A Mission Finland ry ajalle 02.08.2011-02.08.2013 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta